Kannattaako jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä?
Metsänhoitoyhdistyksiin kuuluminen muuttui vapaaehtoiseksi seitsemän vuotta sitten, kun metsälakia uudistettiin. Nykyään kaksi kolmasosaa metsänomistajista on jäsenenä metsänhoitoyhdistyksessä.Tilaajalle
Kuva: Johannes TervoToimitusjohtaja Jouni Tiainen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä arvelee isojen metsäyhtiöiden tarjoamat sopimukset ja kumppanuudet syyksi siihen, miksi kaikki metsänomistajat eivät katso enää tarpeelliseksi kuulua metsänhoitoyhdistykseen.
”Metsänhoitoyhdistykset ovat kuitenkin ainoa aidosti metsänomistajan etua ajava puukauppatoimija”, Tiainen muistuttaa.
”Jäsenet omistavat metsänhoitoyhdistykset ja päättävät, miten yhdistykset toimivat.”
Kohti isompia
Suomessa on tällä hetkellä 59 metsänhoitoyhdistystä ja niissä 200 000 jäsentä. Koska monet metsät ovat yhteisomistuksessa, henkilöjäseniä on yhteensä noin 400 000.
”Vaikka jäseninä on alle 70 prosenttia metsänomistajista, jäsentemme metsät kattavat yli 80 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Metsänhoitoyhdistysten jäsenten metsätilat ovat siis keskimääräistä suurempia”, Tiainen kertoo.
Hän arvelee, että pienimpien metsäpalstojen omistajat saattavat painottaa metsässään muita arvoja kuin metsätaloudellisia eivätkä siksi koe tarvetta liittyä jäseneksi.
Takavuosina Suomen jokaisella paikkakunnalla toimi oma metsänhoitoyhdistys, mutta fuusioiden myötä niiden määrä on vähentynyt reippaasti. Tiainen pitää kehitystä hyvänä.
”Isomman yksikön on helpompi tarjota jäsenilleen laadukkaita palveluja ja panostaa sähköisiin palveluihin. Myös asiantuntemus lisääntyy, kun toimihenkilöt voivat erikoistua tiettyihin osaamisalueisiin.”
Kilpailutus ja veropalvelu
Metsänhoitoyhdistysten käytetyimmäksi palveluksi Tiainen nimeää puukauppapalvelut. Noin puolet kaikista puukaupoista kilpailutetaan joko metsänhoitoyhdistyksille annetuilla valtakirjoilla tai muuten yhdistyksen avulla. Tähän aikaan vuodesta kysytään myös veroilmoitusten täyttöpalvelua.
Metsänhoitoyhdistykset toimivat osana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä.
”Hoidamme yhdessä MTK:n kanssa metsänomistajien edunvalvontaa niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa. Kuluvana vuonna EU:ssa päätetään muun muassa metsästrategiasta ja ilmastotoimista, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomessa voidaan harjoittaa metsätaloutta myös tulevaisuudessa”, Tiainen painottaa.
Myös puumarkkinoiden tilanteesta ja puun hintakehityksestä tiedottamista Tiainen pitää tärkeänä edunvalvonnan muotona, samoin metsäverotukseen vaikuttamista.
Viime vuonna toteutetussa Metsätutka-kyselyssä yhdeksän kymmenestä metsänhoitoyhdistyksen jäsenestä kertoi olevansa tyytyväinen yhdistyksen toimintaan. Osa jäsenistä kaipaa kuitenkin yhdistyksiltä aktiivisempaa yhteydenpitoa metsänomistajiin.
Merkittäviä jäsenetuja
Metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksuperusteita muutettiin viime vuonna. Nyt jokaisessa yhdistyksessä on 5–8-portainen jäsenmaksu, jonka suuruus riippuu jäsenen metsäpinta-alasta.
Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 50 ja 250 euron välillä; keskimäärin se on 80 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy MTK:lle maksettava 12–18 euron edunvalvontamaksu. Jäsenmaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.
Jäsenyyden myötä metsänomistaja saa alennuksia metsänhoitoyhdistyksen tarjoamista palveluista. Monet yhdistykset antavat kymmenen prosentin alennuksen esimerkiksi puukauppa- ja veroilmoituspalveluista sekä metsäsuunnitelmien ja tila-arvioiden laatimisesta.
Jäsenyyden kautta saa huomattavia alennuksia myös esimerkiksi polttoaineista, ammattilehdistä ja vakuutuksista.
Jouni Tiainen näkee merkittäväksi jäseneduksi myös sen, että jäsenten metsät ovat automaattisesti PEFC-sertifioinnin piirissä.
Metsänhoitoyhdistyksistä löytyy vahvaa asiantuntemusta esimerkiksi kaavoitus-, suojelu- ja kiinteistökauppa-asioihin.
”Täyden palvelun talo”
Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala on 7 400 jäsenellään ja 41 toimihenkilöllään Suomen seitsemänneksi suurin metsänhoitoyhdistys.
Kaksitoista kuntaa kattava yhdistys on saanut pidettyä metsänomistajat hyvin jäseninään, sillä alueen metsänomistajista 84 prosenttia kuuluu yhdistykseen. Jäsenten metsäpinta-ala on keskimäärin 48 hehtaaria.
Toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara kertoo, että juuri tällä hetkellä yhdistyksen toimihenkilöillä pitää kiirettä. ”Käytetyin jäsenpalvelumme on veroilmoitusten täyttöpalvelu. Yli tuhat jäsentämme teettää metsävero- ja arvonlisäveroilmoituksensa meillä.”
”Liikevaihdostamme suurimman osan tuo puukauppa- ja korjuupalvelu. Valtakirjakauppoja teemme noin tuhat vuodessa”, Kilpivaara kertoo.
Mhy Pyhä-Kala pystyy palvelemaan hyvin myös etämetsänomistajia, ja Kilpivaara toivoo etämetsänomistajien olevan entistä aktiivisemmin mukana yhdistyksen toiminnassa. Viime syksyn valtuustovaalissa paikallisten metsänomistajien äänestysaktiivisuus oli yli 50 prosenttia ja etämetsänomistajien 35 prosenttia.
Koulutusta jäsenille
”Järjestämme säännöllisesti koulutuksia jäsenillemme. Vero- ja sukupolvenvaihdoskoulutuksia järjestetään joka vuosi ja metsänhoitoon liittyviä kurssejakin usein”, Maunu Kilpivaara kertoo.
”Olemme pitäneet myös webinaareja, jolloin etämetsänomistajat pääsevät osallistumaan koulutuksiin helpommin. Tänä vuonna koulutamme metsänkäsittelyyn Huomisen metsänomistaja -hankkeen kautta.”
Kilpivaaran mukaan yhdistys haluaa olla täyden palvelun talo, josta metsänomistaja saa tarvitsemansa palvelut yhden luukun periaatteella. Toimistoverkosto on vielä tiheä, sillä toimistoja löytyy 11 paikkakunnalta. Kilpivaara lupaa toimihenkilöiden olevan aktiivisesti yhteydessä jäseniin ja muistuttavan ajankohtaisista metsänhoitotoimista.
Kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat metsänhoitoyhdistysten jäsenet voivat asioida Helsingin Maalaistentalossa (Simonkatu 6) sijaitsevassa Metsänomistajien Palvelutoimistossa. Helsingissä hoidetaan muun muassa vero- ja sukupolvenvaihdosasioita. Sen sijaan omien metsien hoitotoimiin liittyvissä asioissa asioidaan aina paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa.
Helsingin palvelutoimisto järjestää valtakunnallisia webinaareja. Seuraava webinaari pidetään 17. helmikuuta, ja siinä käsitellään metsäpolitiikan, puumarkkinoiden ja metsänomistajan edunvalvonnan ajankohtaisia asioita.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/21.
Asiointi korona-aikaan
- Monissa metsänhoitoyhdistyksissä vältetään koronan takia henkilökohtaisia tapaamisia. Tämä vaikuttaa esimerkiksi veroilmoitusten täyttöpalveluun.
- ”Kaikille halukkaille pääkaupunkiseudulla asuville mhy-jäsenille saamme tehtyä veroilmoitukset”, Jouni Tiainen kertoo. ”Pyydämme toimittamaan veroilmoitusaineistot Simonkadun aulapalveluun tai sähköisesti. Jos tarvitsemme lisätietoja, olemme yhteydessä asiakkaaseen puhelimitse, ja valmiin veroilmoitusaineiston toimitamme postitse tai sopimuksen mukaan. Välttämättömissä tapauksissa on mahdollista sopia tapaamisaika.”
- Kätevintä asiointitapaa veroilmoitusasioissa kannattaa tiedustella omasta metsänhoitoyhdistyksestä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
