Luonnonvarakeskuksen paketti vastaa metsien jatkuvan kasvatuksen tiedontarpeeseen
Tutkimustietoa jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista on vielä vähän.
Metsien käyttötavoitteiden täyttämiseksi tarvitaan erilaisia metsiä ja niihin soveltuvia monipuolisia käyttötapoja.Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietopaketti kokoaa yhteen jatkuvan metsänkasvatuksen vaikutuksia ja soveltamisvaikutuksia Suomessa. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä kehitetään ja tutkitaan aktiivisesti.
”Tasaikäismetsätalouteen verrattuna tutkimustietoa jatkuvasta kasvatuksesta on paljon vähemmän, mutta sitä kertyy koko ajan. Kokosimme raporttiin tuoreimman tiedon jatkuvasta kasvatuksesta ja tulevista tutkimustarpeista”, sanoo Luken tutkimuspäällikkö Johanna Routa.
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Se perustuu pääasiassa luontaisen uudistumisen ja olemassa olevan alikasvoksen hyödyntämiseen. Taimettuminen on eräs keskeisimmistä jatkuvan kasvatuksen kestävyyden edellytyksistä pitkällä aikavälillä.
Poimintahakkuu soveltuu kivennäismaiden kuusikoille. Männyt puolestaan uudistuvat paremmin pienaukoissa ja kaistaleissa.
”Poimintahakkuin käsitellyissä kuusikoissa sekä puuston tilavuudet että tilavuuskasvut ovat keskimäärin alhaisempia kuin tasaikäisissä harvennuskuusikoissa. Sen sijaan pitkän aikavälin puuntuotannollista kestävyyttä ei vielä voida luotettavasti arvioida”, Luken erikoistutkija Saija Huuskonen sanoo.
Jakuvapeitteinen kasvatus on tasaikäistä metsänkasvatusta alttiimpi juurikäävälle. Sen sijaan tuuli- ja lumituhot sekä kirjanpainajaan liittyvät tuhoriskit ovat eri-ikäisissä metsisissä todennäköisesti vähäisempiä kuin tasaikäisissä.
Jatkuva kasvatus luultavasti hyödyttää varjostusta tarvitsevia lajeja, kuten mustikkaa ja niiden seuralaislajistoa. Myös peitteisyyttä vaativat lajit, kuten liito-orava ja epifyyttijäkälät, saattavat hyötyä. Peitteinen maisema hyödyttää myös metsien virkistys- ja matkailukäyttöä.
Hakkuun ja metsäkuljetuksen pienempi tuottavuus nostavat jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuiden korjuukustannukset avohakkuuta korkeammiksi. Poimintahakkuissa poistettavien puiden keskikoko ja hakkuun tuottavuus ovat suurempia, mutta niin myös metsäkuljetuksen ajanmenekki.
”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on kannattavaa, kun puuston rakenne kivennäismailla vaihtelee, laskentakorko on korkea, metsikön perustamiskustannukset ovat kalliit ja kasvuolosuhteet heikot”, Saija Huuskonen sanoo.
Uudistuminen, puiden alkukehitys ja puiden elpyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, kun arvioidaan jatkuvapeitteisen metsikön kehitysennusteita ja talousvaikutuksia.
Metsien käyttötavoitteiden täyttämiseksi tarvitaan erilaisia metsiä ja niihin soveltuvia monipuolisia käyttötapoja.
”Löytämällä parhaimmat kohteet kullekin menetelmälle ja yhdistelemällä sopivalla tavalla erilaisia käsittelytapoja tuotetaan enemmän hyvinvointia, tuloja, monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja virkistysmahdollisuuksia kuin millään yksittäisellä tavalla”, Huuskonen sanoo.
Tutkimustietoa jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista on vielä vähän. Esimerkiksi geneettisistä vaikutuksista, tuhonaiheuttajista, vesistövaikusuksista tai pitkän ajan monimuotoisuusvaikutuksista ei ole vielä juurikaan tutkimustietoa.
”Ei ole yksiselitteistä vastausta kysymykseen, onko jaksollinen vai jatkuvapeitteinen kasvatus parempi metsien hiilitaloudelle”, Johanna Routa sanoo.
Hiilitaseen kannalta puuston kasvu, maaperän hiilen sidonta hajotustoiminta, erilaiset häiriöt, puutuotteiden elinkaari ja fossiilisten raaka-aineiden korvausvaikutukset voivatkin olla merkittävämpiä kuin valittu metsänkäsittelymenetelmä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
