

Kontiolahdella sijaitseva Paiholan yhteismetsä vietti viikonloppuna 70-vuotisjuhliaan. Yhteismetsä perustettiin vuonna 1952 korvauksena Ruskealasta saapuneiden siirtolaisten sodan takia menettämistä metsätiloista.
”Alkuaikoina yhteismetsä oli vahva yhdistävä tekijä Ruskealan siirtolaisille. Ja on se jossain määrin sitä edelleen. Juhlassa oli paikalla siirtolaisten lasten ikäpolvea, joista vanhimmat olivat yli 90-vuotiaita”, yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Mujunen kertoo.
Yhteismetsän ensimmäiselle sukupolvelle metsä oli ennen muuta rakennus- ja polttopuun lähde, kertoo kohtalaisen tuore osakas Kirsi Ruhanen metsän historiikissa.
”Metsätalouden ja puukauppatulojen merkitys alkoi kasvaa vasta 1950-luvun puolivälistä alkaen”, hän sanoo.
Paiholan yhteismetsän 70-vuotishistoriikin on kirjoittanut dosentti Jarkko Kemppi.
Osakkaat ovat hoitaneet Paiholan metsää vuosikymmenet huolella, ja hyvää tuuriakin on ollut mukana. Komeita honkia humisevaan mäntykankaaseen kuuluu myös harjua, jossa on mittavat soraesiintymät.
”Soranmyynnin ansiosta yhteismetsästä on saatu tasaista tuottoa silloinkin, kun puuta ei ole huonompien hintojen takia kannattanut myydä. Soran osuus tuotosta on ollut parhaimmillaan kolmannes ja muulloinkin osapuilleen neljännes”, Mujunen kertoo.
”Ilmeisesti osakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Joku tuossa tokaisikin, että ihmeen paljon tuottoa tulee.”
Historiikin mukaan yhteismetsä on ollut usein Kontiolahden kymmenen parhaan veronmaksajan joukossa. Yhteismetsän liikevaihto on ollut vuosittain puolen miljoonan euron luokkaa.
Sora-alueita olisi Mujusen mukaan ”paljonkin”, mutta suurin osa niistä kuuluu Natura- ja pohjavesialueisiin. Tällä hetkellä ely-keskus on keskeyttänyt soranoton Joensuun Veden vaatiessa maa-aineksen ottamisen lopettamista pohjaveden laadun turvaamiseksi.
Kerolankankaan luvanvaraista soranottoa koskettava keskeyttämisvaatimus harmittaa Mujusen mukaan ”ihan vietävästi” muitakin alueen maanomistajia ja sora-alan toimijoita, sillä kyseessä on Joensuun seudun merkittävin maa-aineksen ottoon kaavoitettu alue. Muille toimijoille keskeyttämisestä aiheutuu Mujusen mielestä kohtuutonta haittaa ja yhteismetsänkin osakkaat joutuvat varautumaan väheneviin tilityksiin.
2000-luvun alkupuolella Paiholan yhteismetsä suojeli 80 hehtaaria vanhaa metsää. Kerolankankaalle sijoittuva Einonhovin suojelualue on helppokulkuista harjumaisemaa, jossa on myös hyvät marjamaat.
Suojeluasian pitkä käsittelyaika hyödytti yhteismetsää, sillä samalla korvaussumma kohosi 841 000 euroon. Puolet siitä yhteismetsä jakoi osakkailleen, puolella ostettiin lisää metsää. Paiholan yhteismetsä onkin kasvanut alkuperäisestä 1670 hehtaarista 2050:een.
Metsiä on nykyisin useamman kunnan alueella, kun alkuperäisestä alueesta suurin osa on yhdessä 1600 hehtaarin palstassa. Yhteismetsä muodostettiin valtionmaasta ja yksityisten luovuttamista maista. Osakkaita on nyt 34.
Yhteismetsä sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Joensuusta, joten sillä on monenlaista käyttöä.
”Osakkaat pitävät metsää omanaan. He marjastavat, metsästävät ja retkeilevät siellä. Meillä on myös sopimus alueen käytöstä paikallisten suunnistajien sekä hevos- ja koiraharrastajien kanssa.”
”Lisäksi metsä on ollut vuosikymmeniä kaupunkilaisten ja lähikylä Kulhon virkistysalue jokamiehenoikeudella. Tosin osa käsittää yhteismetsän niin, että se on kaikkien omistama metsä, ja tästä joskus keskustellaan autolla liikkuvien virkistäytyjien kanssa.”
Jonkin verran harmia on ollut mopopoikien ajelusta, jonka pelätään aiheuttavan onnettomuuksia hevosharrastajien kanssa.
”Pitäähän heidänkin jossain saada ajaa, mutta olisi kyllä hyvä, jos pyörissä olisi jarrut. Kaikissa ei nimittäin näyttäisi olevan”, Mujunen hämmästelee mopopoikien pysäyttämisyrityksiään.
Lue myös
Yhteismetsillä on pitkä historia – niiden määrä kasvaa nyt vauhdilla
Yhteismetsien suosio kasvaa tasaisesti, viime vuonna niitä perustettiin 35 kappaletta
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
