MTK:n kyselyn mukaan jatkuvaa kasvatusta harjoittavia metsänomistajia on koko ajan enemmän

MTK:n Metsätutka-kyselyaineiston mukaa jatkuvaa kasvatusta harjoittavien määrä on noussut tasaisesti. Vuonna 2014 sitä oli Metsätutkan mukaan kokeillut noin 10 prosenttia, 2017 15 prosenttia ja nyt noin 30 prosenttia. Eniten jatkuva tai peitteinen metsänkasvatus kiinnostaa eläkeläisiä ja Järvi-Suomen alueen metsänomistajia.

Tietoisuus metsänkäsittelytapojen vaihtoehdoista on parantunut ja niitä kokeilevien määrä on lisääntynyt myös esimerkiksi yläharvennuksissa ja poimintahakkuissa.

Noin puolet vastanneista ei ole kuitenkaan muuttanut metsänkäsittelytapojaan uuden metsälain myötä. Näin vastasivat erityisesti alle 45-vuotiaat ja pohjoissuomalaiset metsänomistajat.

Metsätutkassa kysyttiin myös ohjauskeinoista metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Tärkeimpinä keinoina metsänomistajat näkevät neuvonnan, metsänhoitosuositukset sekä suojelusta maksettavan korvauksen. Lähes 90 prosenttia metsänomistajista piti kahta ensin mainittua erittäin tai melko tärkeänä metsien monimuotoisuuden edistämiseksi.

Neuvontaa ja opastusta pitivät erityisen tärkeänä pienehköjen metsätilojen (alle 19 hehtaaria) omistajat, pohjoissuomalaiset metsänomistajat ja ammattiasemaltaan palkansaajat ja yrittäjät. Suurten metsätilojen omistajat sen sijaan luottivat omaan kykyynsä löytää tarvittava tieto esimerkiksi Metsänhoidon suosituksista.

Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä maaliskuun alussa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 552. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen metsätilarakennetilaston mukaan 632 000 metsänomistajaa ja 347 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta. Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri Oy