Metsäteollisuuden mukaan Venäjän hyökkäyssota korostaa puunjalostuksen tuoman huoltovarmuuden tärkeyttä

Suomessa ja EU:ssa on suuri määrä ilmastoa koskevia visioita, strategioita, lakeja ja muita hankkeita. Metsäteollisuus ry kytkee ne metsäteollisuuden tuomaan huoltovarmuuteen, jota Venäjän hyökkäyssota korostaa.

Metsäteollisuuden mukaan hallituksen ilmasto- ja energiastrategia tarjoaa hyvät eväät, sillä se ottaa kiitettävästi huomioon metsäteollisuuden ilmastotiekartan annin ja tunnistaa alan tuotteiden ilmastohyödyt sekä toimialan merkityksen taloudelle ja työllisyydelle.

Strategia kaipaa kuitenkin tietyiltä osin terävöittämistä.

Venäjän hyökkäyssodan myötä strategiassa tulisi painottaa vahvemmin puunjalostuksen merkitystä huoltovarmuudelle.

Metsäteollisuuden tehtaiden polttoaineista noin 87 prosenttia on uusiutuvia, ja puunjalostus mahdollistaa lähes kaksi kolmasosaa Suomen uusiutuvasta energiasta. Strategiassa tulisi myös kannustaa täysimääräisen sähköistämisen tuen käyttöön, jotta sähköistämisinvestoinnit lähtisivät teollisuudessa ripeästi käyntiin.

Metsäteollisuus kannattaa strategiassa esiteltyjen ei-polttoon perustuvien lämmitysratkaisujen edistämistä. Näitä ovat esimerkiksi geoterminen lämpö ja lämpöpumput.

Ratkaisut lisääntyvät vauhdilla, mutta kehitystä pitää edelleen kiihdyttää. Energiakriisissä riski jalostuskelpoisen ainespuun ohjautumisesta suoraan energiantuotantoon on kasvanut.

Metsäteollisuuden mukaan on hyvä, että strategiassa halutaan välttää jalostuskelpoisen puun ohjautumista polttoon.

Metsähaketta tarvitaan, mutta sen hankintaa pitäisi kohdistaa nuoriin metsiin, jolloin ainespuun polttamista voidaan välttää. Tämä olisi järkevää myös monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.

Tilastokeskuksen toukokuinen pikaennakko Suomen maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöistä kertoi, että metsät ovat edelleen merkittävä nielu, mutta kokonaisuudessaan maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi.

Muuttuneen tilanteen seurauksena tarvitaan tekoja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi ja metsien kasvun lisäämiseksi.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) korostaa Suomen ilmastopaneelin tavoin maaperäpäästöjen ja metsäkadon vähentämistä sekä metsien kasvun vahvistamista lannoituksin.

Lisäksi MISU pitää tärkeänä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja metsän nopeaa uudistamista. Uuden puusukupolven elinvoimaisuus muuttuvassa ilmastossa on turvattava riippumatta valitusta metsänhoitomenetelmästä.

Metsäteollisuus pitää hyvänä, että yllä mainitut toimet sisältyvät maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Vaikka useita ehdotuksessa esitettäviä toimenpiteitä on käyty toteuttamaan jo heti hallituskauden alussa, vauhtia pitää kiristää. Metsien vuotuinen kasvu tulee saada uudelleen kasvu-uralle.

Hiilimarkkinoiden osalta on vältettävä fossiilisten päästöjen kompensoimista metsänieluilla, koska siten annettaisiin jatkoaikaa fossiilitaloudelle. Samalla ilmastomyönteisiä metsäteollisuustuotteita jäisi tekemättä sekä menetettäisiin työpaikkoja ja yhteiskunnalle tärkeitä vientituloja.

Luonnonsuojeluliiton kanta hallituksen tänään hyväksymään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan on selvästi kriittisempi. Liiton mukaan hiilinieluja ei ole onnistuttu turvaamaan, mikä johtaa siihen, että päästövähennyksiä pitää löytää esimerkiksi liikenteestä.

"Hyvää suunnitelmassa on esimerkiksi maankäyttömaksun valmistelu sekä suunnitelman tehostamismahdollisuudet selvitysten edetessä. Useimmat käytännön toimenpiteet valuvat kuitenkin seuraavalle hallitukselle, mikä vaarantaa toimien toteutumisen ja tehon", sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.