Puukauppa vauhdissa, kantohinnat nousussa

Puukauppa on käynyt alkuvuonna vilkkaasti nousevilla hinnoilla. Metsäteollisuus ry:n mukaan yhtiöiden puukustannukset ovat nousseet samalla merkittävästi, mikä syö kilpailukykyä.

Järjestön metsäjohtaja Tomi Salo pitää tärkeänä, että puukauppa käy ja puun tarjonta lisääntyy pitkällä aikavälillä. Tammi-huhtikuussa Metsäteollisuus ry:n jäsenten puukaupat nousivat kolme prosenttia viime vuodesta.

Puuta kertyi 11,3 miljoonaa kuutiota. Se on yli puolta enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo.

Tukkia teollisuus osti 4,9 miljoonaa kuutiota, mikä on prosentin enemmän kuin viime vuonna. Kuitupuun ostomäärä, 6 miljoonaa kuutiota, oli 4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Etenkin sahat ovat olleet huolissaan kantohintojen noususta. Kuusitukin kantohinta on vahvistunut 9 prosenttia viime vuoden huhtikuusta, mäntytukin 7 ja koivutukin 5 prosenttia.

Kuusikuitupuun kantohinta on noussut vastaavasti 8 prosenttia ja mänty- sekä koivukuidun kantohinta 5-6 prosenttia viime vuodesta.

"Kustannusten nousu heikentää suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Raaka-ainekustannukset ovat esimerkiksi sahateollisuudessa kaksi kolmasosaa tuotantokustannuksista, joten kansainvälisesti kustannuskilpailukyvytön puuraaka-aine uhkaa sahatavaratuotantoa ja sen kasvua Suomessa", Salo toteaa tiedotteessa.

Huhtikuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 59–63 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 39 ja 65 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 44 euroa kuutiolta ja vaihteli 32 ja 49 euron välillä.

Kuitupuiden keskikantohinta oli 16–19 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 12 ja 21 euron välillä.

Salon mukaan kantohintojen vaihteluun on useita syitä.

"Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla."

Metsäalan pidemmän aikavälin menestyksen kannalta on tärkeää, että metsävarantojen kasvu turvataan ja puun tarjonta varmistetaan, Salo toteaa.

"Tavoitteena tulee olla kestävien puunkäyttömahdollisuuksien kasvattaminen siten, että samalla otetaan huomioon myös ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Hyvässä metsänhoidossa ovat avainroolissa metsänhoidon toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja toteutustapa sekä jalostetun metsänviljelyaineiston tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen."