Rauduskoivu voisi olla vaihtoehto kuuselle, mutta hirvi­tuhojen riskin vuoksi sen istuttamista vältellään ‒ Yksi keino koivun lisäämiseksi voisi olla luontainen uudistaminen

Juurikääpä- ja kirjanpainajatuhot ovat pakottaneet miettimään vaihtoehtoja rehevien maiden valtapuulle kuuselle.

Metsänhoidon suosituksissa ohjeistetaan vaihtamaan puulajia kuusikossa, joka on saanut juurikääpätartunnan. Maaperästä riippuen vaihtoehtoina ovat rauduskoivu, haapa ja mänty. Kirjanpainajatuhojen osalta todetaan, että ”uudistetaan metsä kuuselle vain sille sopiville paikoille”.

Rehevillä mailla rauduskoivun kasvatus voisi olla metsänomistajalle hyvä vaihtoehto, mutta hirvien vuoksi koivun istuttamista vältellään. Tutkimusta rauduskoivikoiden tuhoriskeistä ei kuitenkaan ole tehty.

”Meidän pitäisi pystyä tarkemmin arvioimaan juurikääpäisen kuusikon tilalle istutettavan rauduskoivikon hirvituhoriskiä, jotta sitä voisi verrata juurikääpäriskiin, joka kuusella uudistamisessa on. Emme tällä hetkellä tiedä, kumpi näistä puulajivaihtoehdoista olisi taloudellisesti kannattavampaa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala.

Metsäkeskus arvioi hirvieläinvahinkojen määrän metsänomistajien tekemien vahinkoilmoitusten perusteella. Tänä vuonna hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille 730 000 eurolla 1 460 hehtaarin alalta. Viime vuonna vahinkoja korvattiin suunnilleen saman verran, 700 000 eurolla 1 400 hehtaarin alalta.

Hirvikannan koko on usean vuoden ajan pienentynyt. Jahtikauden 2022–23 päätyttyä hirvikanta oli Luken arvion mukaan noin 77 000 hirveä, 4,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Hiljattain Lukessa analysoitiin sitä, miten hirvien määrä ja taimikkotuhot korreloivat. Jos jossain alueella hirvikanta kolminkertaistui, tuhopinta-ala kaksinkertaistui.

”Jos taimikkojen hirvituhoja halutaan vähentää, kyllä se vaatii hirvikannan pienentämistä. Ei se sen monimutkaisempaa ole”, Matala toteaa.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jalostetut istutustaimet ovat alttiimpia hirvituhoille kuin luontaisesti syntyneet taimet. Tätä selittää luontaisesti syntyneiden taimikoiden tiheys sekä se, että istutustaimet maistuvat hirville paremmin.

Juho Matalan mukaan lehtipuustoisuutta voitaisiin lisätä rehevien kasvupaikkojen kuusikoihin luonnontaimien avulla. Kuusivaltaisiin taimikoihin muodostuu vaihtelevasti luontaista lehtipuustoa.

”Varhaisperkauksessa voitaisiin säästää tätä lehtipuustoa, jotta sitä jäisi hirvien syöntivaiheen jälkeen myös kasvatettavaan puustoon.”

Saattaa tosin olla, että taimikkoon jää vain hieskoivua, jota hirvet eivät mielellään syö. Se ei ole taloudellisesti yhtä arvokas puulaji kuin rauduskoivu, jota voi kasvattaa vaneritukiksi.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2023.