

Pohjois-Karjalassa on kehitetty vapaa-ajankalastajien käyttöön soveltuva norppaturvallinen pikkurysä. Kehitystyö on jatkoa aiemmin ammattikäyttöön kehitetylle pohjarysälle.
Kontiolahtelaisen Krakenia Oy:n ammattikalastuskäyttöön kehittämästä pohjarysästä saadut hyvät kokemukset olivat lähtökohta, kun ruvettiin suunnittelemaan pienempää, vapaa-ajankalastukseen soveltuvaa norppaturvallista rysää.
”Vapaa-ajankalastajille soveltuvan norppaturvallisen pohjarysän kehitystyö on osa meneillään olevaa EU-rahoitteista ja Metsähallituksen koordinoimaa Yhteinen Saimaannorppamme -LIFE-hanketta”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Ari Leskelä kertoo.
Norppaturvallisten rysäpyydysten kehittäminen mahdollistaa pyydyskalastuksen myös silloin, kun verkkokalastus on kielletty. Kalastuksen mielekkyyttä lisää sekin, että rysästä voidaan alamittaiset tai tarpeettomat kalat laskea elävinä takaisin vesistöön kasvamaan.
”Tulevana kesänä jatkamme rysän testausta vapaa-ajankalastajien kanssa. Pyydys on jo nyt hyvä, mutta on mahdollista, että mallia vielä muunnellaan.”
Yrittäjä Mikko Hirvonen kertoo, että rysästä tehtiin ensin useampi prototyyppi. Viime kesän koekalastusjakson jälkeen selkeni, millainen pyydyksen tulee olla.
Pienen rysän kehittämisen haasteena oli löytää oikea mittakaava. Piti selvittää, miten nielut, potkut ja muut osat saadaan toimimaan siten, että pyydyksellä saadaan myös kalaa.
Pyydys on suunniteltu vapaa-ajankalastajille, joilla ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta rysäpyynnistä. Sitä ajatellen rysän pyyntiin virittäminen, koenta ja siirto kalapaikalta toiselle on tehty mahdollisimman helpoksi.
”Rysää laskettaessa on huomioitava, että pohja on sopivan tasainen. Itseltäni pyydyksen laskeminen onnistuu muutamassa minuutissa. Louhikkoon pyydystä ei pidä laskea”, Hirvonen opastaa.
Rysän rakentaminen ei Hirvosen mukaan juuri poikkea isomman mallin kasauksesta. Työvaiheita on melkein yhtä paljon, mutta työaikaa menee vähemmän.
”Rysä on suunniteltu niin, ettei se tarvitse kuin yhden vanteen.”
Aivan kädenkäänteessä ei pienempi rysäkään synny. Kokoaminen vie aikaa tottuneelta sitojaltakin noin kaksi työpäivää.
Rysän kokonaispituus ilman aitaverkkoa on 5,50 metriä. Potkut levittävä puomi on leveydeltään 3,30 metriä. Kolmiosaisena se on helppo asentaa. Potkujen alanurkissa on valmiiksi integroidut nurkkapainot. Koentasukkaan päätyvät saaliskalat tekevät pyydyksen koennan helpoksi.
Polyeteenistä valmistettujen havasten neliösilmäisyys vähentää merkittävästi pikkukalojen silmääntymistä. Nielun kehä, norppakalterit ja pakoaukko ovat rosteria, potkujen levityspuomi alumiinia. Norppaturvallisuus on huomioitu siten, ettei norppa pääse ollenkaan sisälle rysän rakenteisiin.
Pyydyksien laittajien on huomioitava veneväylät sekä kesämökit ja muut ranta-asutukset. Erityishuomiota on kiinnitettävä pyydysmerkkeihin, joiden tulee olla näkyvät. Näin vähennetään uistelijoille aiheutuvia vahinkoja.
”Kilpakalastajana voin sanoa, että ottaa hermoon, jos huonosti merkattuja pyydyksiä tulee vastaan.”
Avovesikaudella Koitereella ammattimaisesti kalastava Hirvonen tietää, ettei hyväkään pyydys takaa kalan tuloa, ellei se ole oikeassa paikassa. Rysän testikalastuksessa kuhia, ahvenia ja haukia tuli vaihtelevasti. Parhaat saaliit saatiin kesän kynnyksellä.
”Parhaimmillaan puhutaan muutamista kymmenistä kiloista. Juhannukselta kalantulo väheni, mutta jotain saalista saatiin aina syksyyn saakka. Joten kyllä mökkeilijä pysyy kalassa.”
Krakenia Oy valmistaa tulevaisuudessa ammattikalastajamallin lisäksi myös pienempiä pyydyksiä. Vähittäiskaupan hintaluokka on aluksi hieman alle 1 500 euroa.
”Uskon, että rysän hinta tulee lähivuosina laskemaan tuotannon kehityksen myötä. Markkinointia ei ole vielä tarkkaan suunniteltu, mutta esimerkiksi meidän kotisivut aukeavat pikapuoliin”, Hirvonen lupaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
