Metsäväki opettelee uusille hakkuutavoille

MIKKELI (MT) ”Nämä ovat suhtkoht välttävässä iskukunnossa”, arvioi Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Sauli Valkonen varjossa varttuneiden kuusentaimien äärellä.

Ympärillä on keväällä hakattu, vajaan 0,3 hehtaarin pienaukko, jota kansoittaa monikymmenpäinen joukko kuulijoita: puunostajia, neuvojia ja muita metsäammattilaisia eri yrityksistä ja metsänhoitoyhdistyksistä.

Alikasvoksena varttuneiden taimien muodosta ja pituuskasvusta voi ennakoida niiden elinkelpoisuutta uuden metsän muodostajina. Se on yksi tarpeellinen taito, joka pitää osata eri-ikäisrakenteisen metsätalouden suunnittelussa.

Valkonen uskoo näiden taimien elpyvän kasvuun, mutta siihen voi mennä vuosia. Suurin uhka, ensimmäinen hakkuun jälkeinen kevätahava, on jo selätetty.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut uusi metsälaki sallii eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen poiminta- ja pienaukkohakkuut. Kokemuksia uusista menetelmistä on kertynyt vasta lähinnä tutkijoille. Sen vuoksi ammattilaisia ja metsänomistajia käy Suomen metsäkeskuksen järjestämissä teoria- ja maastokoulutuksissa eri puolilla maata.

Toteutuneita, uusien hakkuutapojen mukaisia hakkuita on vielä ani harvassa. Aikeita riittää joka puolella Suomea. Metsäkeskus sai 12.8. mennessä metsänkäyttöilmoituksia yhteensä 916 jatkuvan kasvatuksen hakkuukuviosta.

Poimintaluonteisia kasvatushakkuita ilmoitettiin 685 kuviota noin 1500 hehtaarilla. Pienaukkohakkuita on suunnitteilla 231 kuviolla, joiden yhteispinta-ala on 538 hehtaaria. Yhteensä poiminta- ja pienaukkohakkuut vastaavat alle prosenttia kaikkien metsänkäyttöilmoitusten pinta-alasta.