Karhu löytää kyllä sähköaidan heikon lenkin ‒ huollettu aita suojaa mehiläistarhoja

Talviunilta heräilevät karhut ovat nälkäisiä, ja osa niistä yrittää täyttää kurnivaa vatsaansa rosvoamalla mehiläispesiä, tiedottaa Suomen riistakeskus.

Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle.

Suomen riistakeskus on yhdessä Suomen Mehiläishoitajain liiton kanssa kehittänyt mehiläistarhojen suojausmenetelmiä. Sähköaita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi, vaikka siitä aiheutuu tarhaajalle työtä ja kuluja.

Sähköiskun saanut karhu kunnioittaa yleensä sähköaitaa ja jättää mehiläispesät rauhaan, todetaan riistakeskuksen tiedotteessa.

"Karhu on erittäin viisas eläin. Aita ei suojaa, jos sen huolto ja virtalähteen kunnossapito laiminlyödään, koska karhu löytää helposti aidan heikot lenkit”, sanoo riistasuunnittelija Teemu Lamberg Suomen riistakeskuksesta.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen riistakeskukselle erityisavustusta suojausmateriaalien hankintaan suurpetovahinkojen ennalta ehkäisyssä. Lukuun ottamatta virtalähdettä, sähköaitatarvikkeet ovat tarhaajalle maksuttomia.

Tämän lisäksi mehiläisvahinkojen estämisessä testataan muun muassa äänikarkotteita, joiden toivotaan pitävän karhut poissa vahinkokohteelta, kunnes tarha saadaan suojattua varsinaisella sähköaidalla.

"Äänikarkotekokeilut jatkuvat tänä keväänä. Tarkoituksena on asentaa mehiläispesille äänikarkotteita yhdessä riistakameroiden kanssa, jotta mahdollinen vaikutus saadaan dokumentoitua”, Lamberg kertoo.

"Metsästyskaudella kannanhoidollisia poikkeuslupia suositellaan kohdennettavaksi vahinkoja tehneisiin karhuihin. Tässä tarhaajien sekä paikallisten metsästäjien välinen yhteistyö on tärkeää.”

Karhut ovat levittäytyneet koko Suomen alueelle ja aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Viime vuonna vahinkoja korvattiin noin 120 000 eurolla. Vuoden 2020 vastaava luku oli noin 170 000 euroa.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta kolmisen tuhatta tarhaajaa.

"Kaikki karhut eivät ole kiinnostuneita mehiläispesistä, mutta jotkut yksilöt erikoistuvat niiden hyödyntämiseen ravintona. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä, kun karhut lähtevät nälissään talvipesistään sekä syksyllä, kun ne tankkaavat ravintoa talvilepoa varten”, Lamberg kertoo.

Vahinkojen määrä kasvaa alueilla, joilla on useampia mehiläistarhaajia, tai ammattitarhaaja, jolla useita tarhoja. Yksittäinen karhu saattaa aiheuttaa vahinkoja useamman kunnan alueella.

Vahingon tapahduttua siitä tulee ilmoittaa välittömästi alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Karhuvahinkokorvausta voivat hakea kaikki tarhaajat. Vahinkokorvaushakemuksen voi lähettää sähköisesti Ruokaviraston Vipu-palvelussa. Kalenterivuoden aikana yhteensä yli 170 euron suuruiset vahingot korvataan täysimääräisesti.