Metsätaloudelle luvassa tiukat monimuotoisuuskriteerit ‒ mistä EU:n kestävän rahoituksen kriteeristössä on kyse?

Euroopan komission alainen työryhmä julkaisi maanantaina kriteerit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi metsätaloudessa. Kriteerit ovat osa kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää eli niin sanottua taksonomia-asetusta.

Metsien käytön kannalta kriteerit ovat tiukat.

Metsäteollisuus ry:n mukaan esitys vaatii, että 20 prosenttia metsänomistajan metsästä pitäisi jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle. Vesistöjen ympärille tulisi jättää 30 metrin hakkaamaton suojavyöhyke vesistön molemmille puolille.

Esityksen mukaan hehtaarille tulisi jättää 30 säästöpuuta tai 10 prosenttia pystypuun tilavuudesta. Valinta määräytyy sen perusteella, kumpi määrä on suurempi.

Avohakkuuaukon koko rajattaisiin havumetsissä kolmeen ja lehtimetsissä yhteen hehtaariin. Hakkuiden väliin pitäisi jätää 100 metrin käsittelemätön alue, jota ei saisi käsitellä seuraavaan 40 vuoteen.

Lahopuuta tulisi tuottaa lehti- ja sekametsiin 30 ja havumetsiin 20 kuutiometriä hehtaarille. Hakkuualueen maaperästä 90 prosenttia pitäisi jättää käsittelemättä.

Metsäteollisuus ry ja MTK ovat esittäneet kriteereille moitteita, sillä ne eivät huomioi eri jäsenmaiden erilaisia olosuhteita.

Edelliset, ilmastovaikutuksia arvioivat kriteerit julkaistiin viime vuonna. Taksonomian viime vuonna julkaistujen ilmastokriteerien mukaan yli 13 hehtaarin tilojen on laadittava ja läpäistävä tiukka ilmastohyötyanalyysi. Myös metsätaloussuunnitelmille on yksityiskohtaiset vaatimukset.

Komissio laati ilmastokriteereistä delegoidut säädökset. Se tarkoittaa, että Euroopan parlamentti ja EU-maat saivat joko hyväksyä tai hylätä esityksen, mutta mahdollisuutta vaikuttaa säädöksen sisältöön ei enää julkistamisen jälkeen ollut.

Esityksen hylkääminen vaatii jäsenmaiden määräenemmistön eli vähintään 55 prosenttia jäsenmaista, joissa asuu vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Ilmastokriteeristö hyväksyttiin. Vastustavia maita oli 13 EU:n 27:sta jäsenmaasta.

Nyt julkaistut monimuotoisuuskriteerit etenevät seuraavaksi niitä valmistelleelta työryhmältä komission käsittelyyn. Komissio päättää lopullisen delegoidun asetuksen valmistelusta.

Kun komissio julkaisee delegoidun säädöksen, jäsenmailla on jälleen mahdollisuus joko hylätä tai hyväksyä se. Aikaa kannan muodostamiseen on neljä kuukautta kriteeriehdotuksen julkaisusta.

Ilmasto- ja monimuotoisuuskriteerit ovat osa taloudellisen toiminnan kestävyysluokittelua. Tarkoituksena on ohjata rahoitusta kestävämpiin kohteisiin.

Taksonomia-asetus määrittelee kuusi tavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, siirtymä kiertotalouteen, saastumisen ehkäiseminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Jotta taloudellinen toiminta voidaan luokitella kestäväksi, sen on edistettävä vähintään yhtä kuudesta tavoitteesta eikä se saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille tavoitteille.

Yksityisten metsänomistajien ei ole pakko soveltaa taksonomian kriteereja omissa metsissään. Velvoite on teoriassa vain suurilla metsäalan yrityksillä, mutta on mahdollista, että se valuu tuotantoketjussa pienemmille yrityksille ja aina metsänomistajille saakka.