Jäävätkö metsät oman onnensa nojaan? Paheneva työvoimapula uhkaa metsäalaa

Suomessa saattaa koittaa pian huutava pula metsäalan työntekijöistä.

Tapion vanhemman neuvonantajan Pekka T. Rajalan mukaan etenkin metsureiden tarve tulee lisääntymään, mutta kotimaasta ei todennäköisesti löydy riittävää määrää tekijöitä.

Metsätyövoiman tarvetta ja saatavuutta selvitettiin Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa. Toteutuksesta vastasivat Tapio ja Metsäteho oy.

Työvoimapula koskettaa metsäalaa muita aloja rajummin, koska työpaikat sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista ja alalta eläköityy runsaasti väkeä lähivuosina.

Arviolta noin 30 prosenttia nykyisistä metsureista, metsäkoneenkuljettajista ja puutavara-auton kuljettajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä.

”Maahanmuuttokaan ei ratkaise ongelmaa, sillä se jakaantuu epätasaisesti”, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä sanoi maaliskuussa järjestetyssä webinaarissa, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia.

Metsäalalle tarvitaan yhteensä 12 900–14 300 työntekijää vuonna 2030.

Vuosittain uusia työntekijöitä tarvitaan noin 800–1 000. Lisätarve kohdistuu etenkin metsureihin, mutta myös metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajien tarve kasvaa, mikäli hakkuut nousevat nykyisestä.

Metsäteho laski työvoiman tarpeen sekä viime vuosien keskimääräisen (noin 62 miljoonaa kuutiota) että suurimman kestävän hakkuumäärän (75 miljoonaa kuutiota) mukaan. Energiapuun korjuumäärän arvioitiin laskevan nykyisestä 8,6 miljoonasta kuutiosta 7,6 miljoonaan.

Uusien metsäkoneenkuljettajien tarve vastaa melko hyvin vuonna 2023 valmistuneiden määrää. Sen sijaan puutavara-autonkuljettajien ja metsureiden tarve ylittää valmistumismäärät.

Metsätehon tutkija Markus Strandström muistutti, että uusien työntekijöiden määrää ei voi verrata suoraan valmistuneiden määriin.

”Koulutusmäärät pitää mitoittaa niin, että kaikki opintonsa aloittaneet eivät välttämättä valmistu tai päädy alan töihin.”

Metsäalan työvoimapula koskee etenkin kausiluonteisia istutus- ja raivaustöitä.

Ulkomaisen työvoiman käyttö ja tarve metsänhoidontöissä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Valtion metsissä jo puolet metsureista oli vuonna 2021 ulkomaisia. Ruotsissa ulkomaalaiset tekevät jo 90 prosenttia metsänhoitotöistä.

Tapio arvioi, että touko–lokakuun ajaksi istutustöihin tarvitaan 1 500 metsuria ja taimikonhoitoon sekä nuoren metsän kunnostukseen 2 100 metsuria.

Kotimaisia työsuhteisia metsureita on tällä hetkellä noin 1 300 eli vain reilu kolmannes tarpeesta.

Kausiaikaan ulkomaisia työntekijöitä on ollut Suomessa arviolta 1 000–1 500 eli saman verran kuin kotimaisia metsureita.

Lisäksi niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä eli ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevia ulkomaisia työntekijöitä on arviolta 100.

Tapion Rajalan mukaan kukaan ei tiedä varmuudella ulkomaisten metsätyöntekijöiden määrää Suomessa, koska työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja ulkomaisilta yrityksiltä jäävät usein lakisääteiset ilmoitukset tekemättä.

Ulkomaisia metsureita tulee Suomeen etenkin Baltiasta ja Itä-Euroopasta mutta tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän myös Aasiasta ja Afrikasta.

Työtä tilaavalla yrityksellä on velvollisuus tarkistaa, että alihankkijat tai työvoimaa vuokraavat yritykset täyttävät lakisääteiset velvoitteet. Tilaajavastuulain noudattamista valvoo Aluehallintovirasto.

Yksi ratkaisu pahenevaan metsäalan työvoimapulaan on työvoiman kouluttaminen Suomessa. Toistaiseksi metsäalan oppilaitoksilla on kokemusta lähinnä yksittäisistä ulkomaalaisista opiskelijoista.

Suurimpia haasteita ovat olleet suomenkielinen opetus, opintojen kesken jääminen ja alalla pysyminen. Jotta opetusta voitaisiin järjestää englanniksi, tulisi opiskelijoita olla riittävästi. Myös työssäoppimista ja yhteistyötä työllistävien yritysten kanssa tulisi lisätä.

”Ruuhka-Suomessa ulkomaisten opiskelijoiden saaminen metsäkoulutukseen on helpompaa, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vaikeampaa se on”, totesi Tapion metsätietoasiantuntija Ari Kotiharju.

Kokonaisten tutkintojen sijaan ulkomaalaisille on tarjottu myös pelkkiin istutus- ja raivaustöihin perehdyttäviä osatutkintoja.

Tästä saadaan pian lisää kokemusta, sillä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa alkoi pari viikkoa sitten 15 ukrainalaiselle räätälöity oma koulutus.

Puolet opinnoista on suomen kieltä ja puolet metsänhoitoa. Tavoitteena on, että koulutetut ukrainalaiset työllistyvät istutus- ja raivaussahatöihin.