• Kemeratukien rästitriistäytyvät hallinnasta

    Kemeratuen maksatuksia jäi viime vuodelta rästiin 17 milijoonaa euroa. Markku Vuorikari
    Kemeratuen maksatuksia jäi viime vuodelta rästiin 17 milijoonaa euroa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto
    Metsä
    25.1.201215:00
    Jarmo Palokallio

    Kestävän metsätalouden rahoituksen (kemera) määrä nousi viime vuonna lisäbudjetin ansiosta peräti 82 miljoonaan euroon. Silti lisärahoituksellakaan ei saatu kurottua kiinni rästissä olevia maksatuksia.

    ”Loppuvuoden kemeratöiden maksatuksia on jo pitkään siirtynyt maksettaviksi seuraavan vuoden rahoituksesta. Se ei ole kenenkään etu”, sanoo johtaja Ritva Toivonen Tapiosta.

    Metsäkeskusten arvion mukaan viime vuoden maksatuksia siirtyy tälle vuodelle 17 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtio on laskemassa tuen määrää, joten tilanne vain pahenee.

    ”Tämä ei enää toimi. Meidän pitää uudistaa kemerajärjestelmä niin, että pääsemme irti tästä maksatuksiin liittyvästä epävarmuudesta.”

    Toivosen mukaan tuet on kohdistettava vaikuttavuudeltaan tärkeisiin ja kriittisiin työlajeihin.

    Hän itse nostaa tuen tärkeimmäksi tehtäväksi nuorten metsien hoidon.

    Viime vuoden kemeratuesta nuorten metsien hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketustukeen käytettiin 42 miljoonaa euroa. Eli yli puolet kaikista rahoista.

    ”Uudistamista ja metsien terveyttä tuettiin 14 miljoonalla eurolla. Siitä suurin osa kului metsätuhoalueiden uudistamiseen ja juurikäävän torjuntaan”, kertoo ympäristötalouden asiantuntija Tommi Tenhola Tapiosta.

    Kemeralla hoidetaan myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta yksityismetsissä. Viime vuonna ympäristötukea myönnettiin 5 126 hehtaarille yhteensä 8,8 miljoonaa euroa. Lisäksi luonnonhoitotöitä tehtiin 2,2 miljoonalla eurolla.

    Tälle vuodelle kemeratukea on luvassa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 60,2, metsäluonnon hoitoon 8,3 ja pienpuun energiatukeen 7,3 miljoonaa euroa. Pienpuun energiatuki korvaa energiapuun korjuun ja haketuksen tuet.

    ”Kun tukisumma pienenee, kemeratukea täytyy arvioida kokonaisuutena uudella tavalla. Samalla pitää muistaa, että metsätalouden edistämiseen sijoitettu euro tulee yhteiskunnalle arviolta kolminkertaisena takaisin”, sanoo Toivonen.

    JARMO PALOKALLIO

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    kemeratuki
    metsätalous
    Tapio
    metsien hoito
    rahoitusjärjestelmä
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle