Suomessa tänä kesänä melko vähän maastopaloja – viime vuonna palaneesta maastoalasta 80 prosenttia oli metsää
Maastopalojen määrä on Suomessa laskenut viime vuosina.
Metsäpalo teki tuhoisaa jälkeä viime kesänä Kalajoen Rautiossa. Sammutuskäyttöön soveltuva muokattu metsätraktori osallistui jälkisammutustöihin. Kuva: Aki PaavolaEtelä-Euroopan ja Yhdysvaltojen suurista maastopaloista on puhuttu paljon tänä kesänä. Suomessa maastopalojen määrä on toistaiseksi ollut vähäinen. Toukokuussa syttyi viime vuoteen verrattuna enemmän maastopaloja, mutta aiempiin toukokuihin verrattuna määrä oli tavanomainen. Kesä–heinäkuussa maastopaloja syttyi verrattain vähän, vakuutusyhtiö Fennia kertoo tiedotteessaan.
Palojen määrään vaikuttavat useat tekijät, mikä selittää eroja maastopalojen määrissä vuosittain. Vuonna 2018 sattui ennätyksellisesti yli 4000 maasto- ja metsäpaloa, mutta sen jälkeen määrät ovat laskeneet. Viime vuonna maastopaloja oli 2357 ja tänä vuonna niitä on heinäkuun loppuun mennessä ilmoitettu 1496. Luvut perustuvat Pelastustoimen tilastoihin.
Esimerkiksi vuoden 2018 kesä oli harvinaisen lämmin ja vähäsateinen. Tuolloin oli myös huomattavan paljon metsäpaloja. Samalla tavalla kuvataan viime vuoden heinäkuuta, jolloin maastopaloja oli lähes kaksi kertaa keskimääräistä enemmän.
Kulunut kesä on ollut Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan viime vuotta viileämpi, mutta edellisen 30 vuoden keskiarvoon verrattuna hieman lämpimämpi. Sateita on ollut monin paikoin keskimääräistä enemmän.
"Jos kesä on kuiva ja helteinen, syttyy palojakin luonnollisesti helpommin. Sen vuoksi metsäpalovaroituksiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota paitsi luonnossa myös ihan omalla pihalla”, Fennian vastaava asiantuntija Anne Salonen-Kakko huomauttaa.
Yleisin maastopalon syttymissyy on avotuli, josta johtuvia paloja on vuosittain keskimäärin yli 1400. Se on selvästi yleisempi syttymissyy kuin toiseksi tuleva luonnon syy, joista johtuvia maastopaloja on keskimäärin vuosittain 240. Koneet ja laitteet sytyttävät keskimäärin 180 maastopaloa vuosittain.
Ulkona käytettävät pienemmätkin laitteet voivat olla paloturvallisuusriski. Esimerkiksi ruohonleikkuri tai trimmeri saattavat viallisina aiheuttaa kipinöintiä ja siten pahimmillaan maastopaloja.
”Valtaosa maastopaloista johtuu ihmisen huolimattomuudesta. Nuotiota ei ole sammutettu kunnolla, työkoneita ei ole huollettu tai roskia poltetaan liian kuivalla kelillä. Moni ei myöskään ole täysin tietoinen, mitä kaikkea metsäpalovaroitus kattaa. Esimerkiksi kertakäyttögrillin käyttö lasketaan avotuleksi, ja se on kiellettyä maastopalovaroituksen aikana”, Salonen-Kakko listaa.
Viime vuonna maastopalotilastojen kärjessä oli Uusimaa, jossa syttyi 444 maastopaloa. Seuraavina tulivat Varsinais-Suomi (223) ja Pirkanmaa (195). Vähiten maastopaloja määrällisesti oli Keski-Pohjanmaalla, vain 27.
”Koska ihmisen toiminta on merkittävässä roolissa maastopalojen syttymisessä, on melko luonnollista, että maastopaloja syttyy väkirikkaammilla alueilla enemmän kuin harvempaan asutulla seudulla”, toteaa Salonen-Kakko.
Palojen määrä ei välttämättä kerro tuhojen määrästä. Viime vuonna maastopaloista kärsi eniten Pohjois-Pohjanmaa, jossa maastoa paloi 267 hehtaaria. Lukuun vaikuttaa Kalajoella riehunut vuosikymmenen tuhoisimpiin kuuluva maastopalo.
Vähimmillä maastopalovahingoilla selvisi Keski-Pohjanmaa. Siellä paloi viime vuonna vain alle 4 hehtaaria maastoa. Yhteensä koko Suomessa paloi 973 hehtaaria maastoa vuonna 2021.
Maastopalot eivät uhkaa pelkästään luontoa, vaan levitessään ne voivat aiheuttaa vahinkoa myös asutukselle.
”Vuosittain tulee ilmi useampia tapauksia, joissa oman tontin ulkopuolelta levinnyt maastopalo on aiheuttanut tuhoa tontille tai rakennuksille”, Salonen-Kakko kertoo.
Maastopalot voivat aiheuttaa suurta vahinkoa myös metsänomistajille ja yksikin palo voi tuhota ison osan omaisuudesta. Viime vuonna maastopaloissa palaneesta maastoalasta 80 prosenttia oli metsää.
Lue myös
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
