Yrittäjä Sami Huhtala nosteli hakkuutähdettä hakkuriin Lohtajan Hekankankaalla Kokkolassa maanantaina. Kuva: Päivi Karjalainen
Kokkolaan tuotu venäläinen hake sapettaa maakunnan metsänomistajia – "Lähienergiasta puhutaan nätisti, mutta puuta ostetaan Venäjältä asti"
Kokkolan Energian mukaan uhka turpeen polton kieltämisestä pakottaa etsimään puuta Suomen ulkopuolelta.
Kokkolan Energian tarvitsema puumäärä on helposti hankittavissa Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan alueelta, kunhan siitä maksetaan hinta, jolla puu saadaan korjattua kannattavasti metsästä, yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pajala sanoo. Kuva: Päivi KarjalainenKeskipohjalaiset metsänomistajat ihmettelevät, miksi Kokkolan Energian voimalaitoksissa palaa venäläistä haketta, vaikka kotimaakunnassa olisi tarjolla energiapuuta yllin kyllin.
”Kyllä tämä närkästyttää aika lailla. Lähienergiasta puhutaan nätisti, mutta puuta ostetaan Venäjältä asti. Puheet ja teot eivät näytä käyvän yhteen Kokkolan kaupungin omistamassa osakeyhtiössä. Taitaa virkamies viedä ja luottamusjohto vikistä”, Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan puheenjohtaja Markku Pajala arvostelee.
Kokkolan Energian tarvitsema puumäärä on hänen mukaansa helposti hankittavissa Keskipohjan alueelta, kunhan siitä maksetaan hinta, jolla puu saadaan korjattua kannattavasti metsästä.
Pajala näkee energiayhtiön venäläisen hakkeen hankinnassa samoja piirteitä kuin suurten metsäyhtiöiden kuitupuukaupassa.
”Puuta tuodaan ulkomailta sen verran, että sillä saadaan pidettyä kotimaan hintataso kurissa.”
Energiapuuta kasvavia ja harvennusta nopeasti kaipaavia nuoria metsiä on Pajalan mukaan sekä Etelä- että Keski-Pohjanmaalla paljon.
”Harvennusrästejä ei pitäisi enää lisätä. Jos metsiä ei harvenneta ajoissa, häviämme puuston arvokasvussa eikä se ole kenenkään etu.”
Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan johtajan Juha Laitisen mukaan yhdistys toimitti viime vuonna energiapuuta noin 30 000 kuutiometriä asiakkaille.
”Määrää on mahdollista lisätä huomattavastikin. Me hakkaamme tarpeen mukaan.”
Laitinen muistuttaa, että läheltä puuta hankittaessa tulot jäisivät kotimaakuntaan eivätkä valuisi Suomen rajojen ulkopuolelle.
Kokkolan Energian polttoainepäällikön Petri Ahokankaan mukaan yhtiö varautuu lisäämään hakkeen käyttöä merkittävästi lähivuosina ja siksi nyt on kokeiltu myös venäläistä haketta.
”Me joudumme hakemaan kissojen ja koirien kanssa puuta ihan kaikista mahdollisista lähteistä, mistä sitä on löydettävissä.”
Energiantuotannossa puun tarpeen nopean kasvun taustalla on Ahokankaan mukaan poliittinen paine, joka vaatii turpeen polton lopettamista.
”Meidän on valmistauduttava korvaamaan turve puulla.”
Kokkolan Energian kahdella sähköä ja lämpöä tuottavalla voimalaitoksella palaa vuosittain turvetta noin 500 gigawattitunnin ja puuta 300 gigawattitunnin verran.
Jos turve ensi vuosikymmenellä joudutaan korvaamaan kokonaan puulla, kasvaa puunkäyttö nykyisestä 150 000 kuutiometristä 400 000 kuutiometriin vuodessa.
”Pitää muistaa, että muut energiayhtiöt ympärillämme ovat saman tilanteen edessä.”
Venäläistä haketta on Kokkolan Energialle tullut toistaiseksi noin 3 500 kuutiometriä ja määrää todennäköisesti lisätään.
”Emme ole määritelleet, kuinka paljon pitäisi olla tuontihaketta ja kuinka paljon kotimaista. Saatavuus ratkaisee. Ensi vuodeksi meidän on saatava puuta kaikkiaan vähän enemmän kuin nykyinen 150 000 kuutiometriä”, Ahokangas sanoo.
Toistaiseksi kukaan kotimaisista energiapuun toimittajista ei ole hänen mukaansa uskaltanut luvata merkittävästi aiempaa suurempia määriä.
”Luulen, että pahin pullonkaula on tällä hetkellä korjuukaluston niukkuudessa.”
Pitkässä juoksussa Ahokangas ennustaa pulaa energiapuusta, jos turpeen poltto kielletään.
Suomessa tuotettiin turpeella energiaa viime vuonna 18,5 terawattituntia. Jos se määrä aiotaan tuottaa puulla, pitää puuta polttaa hieman yli yhdeksän miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
