Nuorten metsien hoidon haasteet tunnistettava

Alkuvuonna on keskusteltu nuorten metsien liian voimakkaista harvennuksista. Kaikkia mahdollisia syitä ei olla vielä tuotu esiin.

Korjuujäljen seurannan laatu on keskusteluttanut ammattilaisia. Varsinkin kemera-tarkastusten menetelmä antaa helposti liian alhaisia runkolukuja. Tarkastusmenetelmiäkin pitäisi tarkastella kriittisesti.

Kemera-kohteiksi valikoituu usein metsiköitä, joissa on taimikon harvennus jäänyt tekemättä, jolloin puuston määrä, koko ja laatu vaihtelee paljon. Tällöin tulee helposti aukkoinen metsä. Kun taajemmatkin kohdat pitää kuitenkin harventaa, jää kokonaisrunkoluku helposti alle vaatimusten. Metsän kannalta on kuitenkin tärkeää tehdä hoitotoimenpide.

Ensiharvennuksen ajoittamisella on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Mentäessä liian aikaisin saanto jää pieneksi. Odotettaessa kärsii kasvu ja puiden laatu.

Metsänhoitoa ohjaa kaukokartoitukseen ja simulointiin perustuva metsaan.fi-palvelu. Tuon menetelmän heikkoudet ovat nuorten metsien kohdalla. Niissä saattaa olla yli 100 prosenttia liian korkeita kuutiomääriä ja puulajit ovat usein pielessä.

Kuitenkin metsaan.fi ehdottaa ensiharvennustarpeita. Jos sen perusteella myy leimikon ja ostaja ei sitä huolella tarkasta, saatetaan olla tilanteessa, että kemera-kelpoisena myydyn puuston hakkuumäärä uhkaa jäädä alle minimin, jolloin metsä hakataan liian harvaksi. Metsaan.fi saattaa siis ohjata ensiharvennuksia väärään aikaan ja vääriin kohteisiin.

Ostajillakin on vastuunsa. Pienillä henkilöresursseilla ei ehditä tutustua kohteisiin. Heikot urakointitaksat eivät mahdollista sopivan kaluston käyttöä sekä ammattitaitoisen kuljettajan palkkaamista. Kaikkein kalleinta on korjata väärää puuta, väärällä kalustolla, väärään aikaan.

Metsäenergian käyttöä koskeva negatiivinen julkinen keskustelu saattaa myös vaikuttaa harvennuskohteiden löytämiseen ja koko hankintaketjuun. Ensiharvennukset ja energiapuuhakkuut pitäisi nähdä kaikkia hyödyttävinä ja raaka-aineomavaraisuutta parantavina.

Aapo Palonen

metsätalousinsinööri (amk)