Metsästysmaat ovat Etelä-Suomessa kiven alla – metsästysoikeuksista käydään yhä enemmän kauppaa

Suomalainen metsästäjä on valmis satsaamaan harrastukseensa. Rahaa kuluu erityisesti varusteisiin, matkustamiseen ja lupamaksuihin.

Etelä-Suomessa metsästäjät ovat valmiita maksamaan yhä enemmän myös metsästysoikeuksista, sillä metsästysmaita on tarjolla vähän.

Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen, eli omilla mailla saa metsästää kaikkea sallittua riistaa. Lisäksi Pohjois-Suomessa asuvilla paikallisilla on vapaa metsästysoikeus kotikunnassaan valtion mailla.

Metsästäjäliiton mukaan valtaosa yksityisistä maanomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Vuokra on yleensä vastikkeeton.

Metsänomistajalle suurin hyöty tulee metsästäjien tekemästä hirvieläinten kannansäätelystä ja metsävahinkojen ilmoittamisesta.

Maata omistavat yhä enenevässä määrin yksityisten maanomistajien ohella metsä- ja sijoitusyhtiöt, jotka pyrkivät saamaan myös rahallista hyötyä metsästysoikeuksien vuokraamisesta.

Metsästysseurojen mahdollisuudet maksaa oikeuksista kuitenkin vaihtelevat.

Metsästysoikeuksista käydään nykyisin yhä enemmän kauppaa. Esimerkiksi Porvoossa tarjolla olevasta 75 hehtaarin alueen vuoden mittaisesta metsästysoikeudesta on huutokaupassa tarjottu 2 500 euroa.

Alueella saa ilmoituksen mukaan metsästää kaikkea laillista pienriistaa. Vihdissä samankokoisen alueen metsästysoikeuden vuokrasta maksettiin muutama kuukausi sitten 2 800 euroa. Huutokaupat ovat suhteellisen tuore ilmiö.

Sirpalealueilla ei voi metsästää pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä, sillä hirvenmetsästys vaatii yhtenäisen tuhannen hehtaarin ja valkohäntäpeurajahti 500 hehtaarin yhtenäisen alueen.

Merellä yleisillä vesialueilla sekä niillä sijaitsevilla valtion omistamilla saarilla ja luodoilla voivat pääsääntöisesti metsästää kaikki Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Kuva: Carolina Husu

Kaikille avoimet jahtialueet ovat Etelä-Suomessa niinkin lähellä kuin muutaman kilometrin päässä, mutta ne sijaitsevat merellä. Suojelualueiden myötä myös metsästysrajoituksia on tullut vesialueille jatkuvasti lisää.

Myös merialueoikeuksia on mahdollista ostaa. Esimerkiksi Teijosta vesialueen osakkuuteen oikeuttavan merialueoikeuden saa hankittua tällä hetkellä noin tuhannella eurolla.

Metsästysseuran jäsenyys on usein sidottu maanomistukseen tai paikkakunnalla asumiseen.  Kuva: Sanne Katainen

Metsästämään pääsee yleensä myös liittymällä paikallisen metsästysseuran jäseneksi. Tällöin käyttöön aukeavat koko seuran käytössä olevat maat.

Etelä-Suomessa metsästysseuraan kuuluminenkaan ei välttämättä takaa metsästyskelpoista maata, sillä nykyisin on myös kokonaan maattomia metsästysseuroja.

Haasteena metsästysseuroihin liittymisessä etenkin Etelä-Suomessa on se, että metsästysseurat eivät ole hanakoita kasvattamaan jäsenmääriänsä. Varsin tavallista on, että jäsenyys on sidottu maanomistukseen tai paikkakunnalla asumiseen.

Osa metsästysseuroista on määritellyt, että metsää pitää omistaa alueelta tietty hehtaarimäärä, jotta pääsee jäseneksi metsästysseuraan. Yleensä tähän vaaditaan 4–10 hehtaarin metsänomistus. Keskimäärin tämän kokoinen metsä maksaa 10 000–50 000 euroa.

Metsästysoikeus voi kiihdyttää metsätilojen kauppaa hyvillä metsästysalueilla. Metsästysoikeuden arvo tulee usein esiin metsätilaa myytäessä. Myös mökkitontin ostajia houkutellaan nykyisin tarjoamalla pienriistan metsästysoikeuksia myytävien tonttien lähialueille.

Helpoin tapa päästä metsästämään on ostaa metsästyslupa valtion maille. Metsähallituksen yksi lakisääteinen tehtävä on tarjota metsästysmahdollisuus niille, joilla ei sitä muutoin ole.

Eräluvat.fi-palvelussa on listattuna reilut sata aluetta, joille voi ostaa metsästysluvan. Eteläisen Suomen alueella valtion metsästysalueita on kuitenkin tällä hetkellä vain kolme: Keihäsjärvi Lopella, Evo Hämeenlinnan Lammilla ja Vesijako, joka sijaitsee Evon lähistöllä.

Ville Lahtisen Fanni-koira pääsi pulahtamaan Evolla myös viilentävässä vedessä.  Kuva: Harri Nurminen

"Metsästys- ja kalastuslupien sekä metsästys- ja kalastusalueiden vuokrausten kokonaistulokertymä vuonna 2022 oli noin 6,1 miljoonaa euroa", kertoo Metsähallituksen metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala.

Valtion mailla metsästävä voi hankkia lupia muutaman kympin päiväluvasta yli sadan euron kausilupaan. Metsästäijen aluetaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat pyöreästi 50 miljoonaa euroa.