”On järkevää jalostaa metsistä otettava puu mahdollisimman pitkälle ja tehdä siitä taloja”, sanoo Seppo Romppainen

Näetkö EU:n suunnitelmat metsien käytön rajoittamisesta etuna vai haittana hirsirakentamiselle?

Ainakaan toistaiseksi se ei ole haitta, koska hirsitaloteollisuuden käyttämä puumäärä on kohtuullisen pieni. Metsien viisaan käytön kannalta on järkevää jalostaa metsistä otettava puu mahdollisimman pitkälle ja tehdä siitä taloja, jotka varastoivat hiilidioksidia jopa satoja vuosia. Siinä mielessä parhaillaan käytävä keskustelu on kuitenkin haitta, jos kaikkea metsästä otettavaa puuta aletaan pitää kielteisenä ja metsäkatoa edistävänä asiana.

Millaiset ovat hirsitaloteollisuuden ilmastoargumentit?

Hirsitalo on energiatehokas, ja se voidaan rakentaa hiilineutraaliksi. Se on hyvin pitkäikäinen hiilivarasto ja esimerkillinen kiertotaloustuote. Hirsitalo voidaan rakentaa massiivihirrestä ilman lisäeristystä, jolloin se on tarvittaessa helppo purkaa ja siirtää, mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Jatkossa jo rakennuslupavaiheessa on määriteltävä, mitä rakennusmateriaaleille tapahtuu rakennuksen elinkaaren toisessa päässä. Odotamme innolla näitä uusia määräyksiä.

Saadaanko Suomesta riittävästi laadukasta raaka-ainetta hirsitalojen rakentamiseen?

Saamme Suomesta riittävästi hyvää rakennusmateriaalia. Raaka-aineen toimitusketju on erittäin joustava ja toimiva. Taloteollisuuden tarpeet siirtyvät sujuvasti sahoille, jotka pystyvät toimittamaan tilaukset nopeasti hirsitalotehtaille. Mitään puumateriaaleja ei tarvitse tuoda ulkomailta.

On järkevää jalostaa laadukas, suomalainen puutavara mahdollisimman pitkälle. Silloin puunjalostuksen arvonlisä ja työpaikat jäävät Suomeen. Hirsitalon arvoketju kulkee kannolta valmiiksi rakennukseksi, joka on vieläpä vientituote. Onko mitään muuta suomalaista rakennusalan vientituotetta, jonka arvonlisä jää kokonaisuudessaan Suomeen?

Millaisella metsänhoidolla saadaan hyvää hirsimateriaalia?

Suurin osa hirsitaloista tehdään nykyään lamellihirrestä, joka valmistetaan liimaamalla järeää sahatavaraa yhteen. Lamellihirren osalta ei ole merkitystä sillä, onko puu kasvanut nopeasti vai hitaasti, sillä raaka-aineen lajittelulla ja valmistustekniikalla varmistetaan, että hirren laatu on aina sama. Hirsitaloteollisuus ry:n jäsenyritykset käyttävät vain sertifioitua puuta. Molemmat sertifikaatit, PEFC ja FSC, käyvät meille.

Millaiset ovat hirsitaloteollisuuden talousnäkymät?

Menossa oleva vuosi on liikevaihdolla mitattuna hirsitaloteollisuuden kaikkien aikojen ennätysvuosi. Viime vuosikin oli jo hyvä. Haave omasta hirsitalosta elää voimakkaammin kuin aikoihin. Tämä oli nähtävissä myös viimekesäisillä Naantalin asuntomessuilla.

Korkojen ja kustannusten nousu on kuitenkin vähentänyt tilauksia ensi vuodelle. Kaikki muukin rakentaminen hiljenee. Hirsirakentamisen hinta ei ole noussut muuta rakentamista enempää, vaikka ihmiset mieltävät puurakentamisen kallistuneen muuta rakentamista enemmän.

Entä vientinäkymät?

Tähän saakka viennin osuus on ollut reilu viidennes. Rakentaminen hiipuu taloussuhdanteen vuoksi ensi vuonna myös muissa Euroopan maissa. Venäjän-viennin loppuminen tekee vientiin ison loven, sillä Venäjä oli suurin vientikohteemme. Venäjän osuus alan koko liikevaihdosta oli 4–5 prosenttia.

Viennin haasteena ovat eri maiden erilaiset rakennuslupamääräykset. Yhdistyksenä teemme yhteistyötä muun muassa Saksan hirsitaloteollisuuden kanssa. Tavoitteena on vaikuttaa yhdessä Saksan rakentamismääräyksiin.

Pyöröhirsi, höylätty vai lamelli – mikä vetää Suomessa ja maailmalla?

Asuinrakennukset tehdään nykyään lähes pelkästään lamellihirrestä. Vapaa-ajan rakentamisessa käytetään vielä jonkin verran pyöreää ja höylättyä hirttä. On tärkeää, että Suomessa säilyvät myös perinteiset hirren veistämisen käsityötaidot.

Reilut puolet tuotannostamme on niin sanottua painumatonta hirttä, jota voidaan yhdistellä myös muihin rakennusmateriaaleihin. Painumaton hirsi on käytännössä aina lamellihirttä. Useimmissa painumattomissa hirsiratkaisuissa osa puun syistä on pystysuunnassa, jolloin hirren painuminen on eliminoitu minimiin. Massiivihirrellä tarkoitetaan yli 200 millimetrin paksuista lamellihirttä tai yhdestä kappaleesta valmistettua hirttä.

Kuluttajat tykkäävät hirrestä, entä kunnat ja kaupungit?

Monet kunnatkin tykkäävät hirrestä, vaikka ennakkoluulojakin on. Aika harvalla rakennusliikkeellä on vielä kokemusta hirsirakentamisesta, mikä hidastaa hirren yleistymistä julkisessa rakentamisessa. Pikkuhiljaa pääsemme silti eteenpäin. Hyviä viimeaikaisia esimerkkejä hirsirakentamisesta ovat Paltamon uusi kunnantalo ja Tuusulaan rakentuva yläkoulu ja lukio Monio.

Kaavoitus on monesti haaste hirsirakentamiselle. Kaupungeissa pyritään tiiviiseen ja korkeaan rakentamiseen, jolloin pientaloalueet jäävät pienemmälle huomiolle ja omakotirakentaminen vähenee.

Millä keinoilla valtion tulisi edistää puurakentamista?

Valtio voisi edellyttää kunnilta hiilineutraalin rakentamisen strategiaa. Prosessissa tulisivat esille puurakentamisen ekologiset hyödyt, ja asenteet puurakentamista kohtaan saattaisivat muuttua. Strategian myötä kuntien virkamiesten toimintaa olisi helpompi ohjata puurakentamisen suuntaan.

Hyvä esimerkki löytyy Pudasjärveltä. Siellä laaditussa rakentamisstrategiassa sanotaan, hieman karrikoiden, että kunnan kaikki oma rakentaminen tehdään hirrestä. Jos rakentaminen ei onnistu hirrestä, rakennetaan puusta. Jos rakentaminen ei onnistu puusta, tehdään sitten jostakin muusta.

Valtio voisi ottaa käyttöön myös puurakentamista edistävän porkkanan. Kannustimen voisi sitoa vaikkapa kuntien valtionosuuksiin. Hiilineutraalilla rakentamisella on suuri merkitys, kun tavoitellaan Suomen hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä?

Asun Sotkamossa metsän keskellä. Viimeksi olin varta vasten metsässä, kun olin syksyllä poimimassa mustikoita.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2022.