Uppokuusi eli turo käy ahventen kutupaikaksi ja hiilivarastoksi

Kalastajat ovat vuosisatoja asettaneet rantaveteen turoja eli kutualustoja kaloille. Aiemmin turojen tarkoitus oli houkutella paikalle saalista.

Kututurot toimivat keväällä etenkin ahventen kutualustoina ja tarjoavat erinomaisen kasvupaikan pienille kalanpoikasille. Vapaa-ajankalastajien tiedotteen mukaan kututuron upottaminen on malliesimerkki uudesta ekosysteemilähtöisestä kalakannan hoidosta, joka on tutkitusti tehokaampi tapa hoitaa kalakantaa kuin kalojen istuttaminen. Ruotsissa tehdyssä selvityksessä havaittiin, että upottamalla kuusia soveltuvaan paikkaan ahvenenpoikasten määrä alueella voi jopa tuplaantua.

Kututuroja tekemällä korvataan etenkin rantarakentamisen myötä hävinneitä kutupaikkoja. Monessa kaupungissa jopa yli 70 % rannoista on rakennettu. Muualla turoista on hyötyä lähinnä pienissä, karuissa järvissä, joissa ahvenille ei ole luontaisia suoja- ja kutupaikkoja.

Vapaa-ajankalastajat ovat järjestäneet turotapahtumia jo vuodesta 2016 lähtien. Kaikille avoimissa yleisötapahtumissa halukkaat ovat päässeet osallistumaan kalakantojen hoitoon upottamalla joulukuusensa jään alle turoksi. Kutualustoiksi upotetut joulukuuset ovat kelvanneet Vapaa-ajankalastajien mukaan ahvenille hyvin, sillä keväisin tehdyissä tarkistuksissa kuusista on löydetty runsaasti ahvenen mätinauhoja. Pikkukaloille kuusi tarjoaa myös oivan piileskelypaikan ja ravintoa.

Kaikille avoimissa turotapahtumissa jokainen voi itse upottaa oman joulukuusensa kalakantojen hyväksi.Vaasan rantavesiin on upotettu turoja jo vuodesta 2018 lähtien. Tulevana loppiaisena Vaasassa järjestettävä turotapahtuma on järjestyksessään jo yhdeksäs.

Vaasassa turotapahtuma järjestätään lauantaina 6. tammikuuta klo 10 alkaen. Tapahtumapaikka on Hietasaaren kupeessa, samassa paikassa kuin vuonna 2023. Tuolloin mereen upotettiin enntysmäärä joulukuusia, yhteensä 149 kappaletta. Turotapahtuman järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajat, Vaasan Urheilukalastajat ja Pilk Kings.

Viime vuosina turoja on testattu myös vesienparannuksessa. Ympäristöministeriön rahoittamassa Hiilineutraali Etelä-Pirkanmaa 2030 -hankkeessa on kokeiltu uppopuumenetelmää vesien ravinnekuorman hillitsemiseksi ja vesistöjen tilan parantamiseksi.

Urjalalaisten joulukuusia kerättiin ja upotettiin läheiseen Rutajärveen uppopuupuhdistamoksi kevättalvella 2022. Projektin myötä käytetyt joulukuuset päätyivät parantamaan lähivesistön tilaa.

Uppopuut muodostavat samalla pitkäkestoisen ja kustannustehokkaan hiilivaraston, sillä puu säilyy hajoamattomana järven pohjassa jopa satoja vuosia. Uppokuusien eli turojen pintaan kehittyi bakteeri-, sieni- ja leväkasvustoa, jotka imevät vedestä ravinteita ja näin puhdistavat vesistöä.

Joulukuusia ei kuitenkaan kannata lähteä viskomaan ihan mihin sattuu. Kuusen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Kuusia ei saa myöskään upottaa sellaiselle alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa vesiliikenteelle tai muulle toiminnalle. On myös hyvä ankkuroida uppokuusi hyvin, jotta se pysyy paikallaan eikä lähde ajelehtimaan.