Metsäenergia parlamentin hampaissa – pahimmillaan parlamentin kanta voi lisätä hiilen polttoa

Euroopan parlamentin kanta uusiutuvan energian direktiiviin on pettymys. Se herättää syvää huolta Suomessa, sillä metsäenergia on tärkeä osa kestävää energiajärjestelmäämme. Haluan tällä kirjoituksella avata, mitä parlamentti päätti ja mitä se toteutuessaan tarkoittaisi Suomelle.

Parlamentti ei ehdota metsäenergian tuotannon kieltoa, mutta suitsii täysin tarpeettomasti sen käyttöä. Metsäenergialle esitetään kattoa vuosien 2017–2022 käyttötasoon, jonka ylittävää käyttöä ei laskettaisi jatkossa uusiutuvan energian tavoitteisiin.

Linjaus on keinotekoinen ja biologian vastainen, sillä puu on uusiutuva raaka-aine sen energiakäytön määrästä riippumatta.

Parlamentti ehdottaa lisäksi takarajaa vuodelle 2030, jonka jälkeen käyttökattoa alennettaisiin entisestään. Tämäkin linjaus nostaa synkkiä pilviä metsäenergian investointien ylle. Uusiutuvuuskaton toteutuessa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite vaarantuisi, sillä Suomen ilmasto- ja energiasuunnitelman mukaan metsäpohjaisen biomassan käyttöä on tarkoitus lisätä.

Rajoitukset koskisivat ”ensisijaista metsäbiomassaa”, johon kuuluisi tukkipuun lisäksi valtaosa kestävän metsänhoidon sivuvirroista kuten metsähake, oksat ja kannot. Näistä tuotettu energia ei olisi tukikelpoista, mikä ei ole bioenergian tuista jo luopuneessa Suomessa ongelma. Määritelmä on ongelmallinen siksi, että näin EU-lakiin kirjattaisiin metsäenergian kestävyys aivan liian ahtaasti.

Linjauksen taustalla on halu estää tukkipuun energiakäyttöä, mistä on oltu huolissaan Romanian kaltaisissa maissa.

Suomessa tällaista ei tapahdu, sillä markkinamme ohjaa puun käyttöä tehokkaasti. Metsää ei Suomessa kaadeta bioenergiaksi, vaan energiapuuta saadaan metsänhoitotöistä sekä tukki- ja kuitupuun korjuun sivuvirroista.

Äänestin parlamentin kantaa vastaan, sillä nyt Euroopan pitää nimenomaan vahvistaa omaa uusiutuvan energian tuotantoa kaikin keinoin ja irtaantua venäläisestä fossiilisesta energiasta. Valitettavasti parlamentin kanta voi pahimmillaan lisätä ilmastolle haitallisen hiilen polttoa.

Parlamentin onnettoman kannan muodostumiselle on olemassa kimurantit taustansa. Kyse oli parlamentin suurimpien ryhmien välisestä kompromissista, jolla taltutettiin ympäristövaliokunnan vielä hankalampi linja. Ympäristövaliokunta nimittäin ehdotti metsäenergian rajaamista lähes kokonaan uusiutuvan energian ulkopuolelle.

Jokaisen EU-vaikuttajan onkin pohdittava, oltiinko näihin linjauksiin vaikuttamassa riittävän aikaisessa vaiheessa ja ratkaisuja hakien.

Taustalla vaikuttavat huolet Keski- ja Itä-Euroopassa, joissa energian tuotannossa ollaan vakavien ongelmien äärellä Putinin kaasuhanojen sulkeutuessa talven alla. Ympäristöjärjestöt ovat pitäneet Brysselissä kovaa ääntä siitä, että kylmän kolkutellessa puun polttaminen voisi riistäytyä käsistä. Kansallisten metsälakien olisi Suomen tapaan huolehdittava metsänhoidon kestävyydestä. Epäluottamus omaa hallintoa kohtaan kuitenkin nousee erityisesti Itä-Euroopassa ja kansalliset ongelmat siirretään EU-tasolle.

Parlamentin uusiutuvan energian kannassa on myös hyvää. Linjaus luopua komission esittämistä vihreän vedyn tuotannon rajoitteista antaa positiivisen signaalin Suomelle tärkeille vihreän vedyn investoinneille, joita myös metsäteollisuudessa tehdään. Hyviä tuloksia saatiin myös biopolttoaineissa.

Ympäristövaliokunnan alkuperäinen ehdotus olisi ollut raju isku. Kompromissin tuloksena luovuttiin jätehierarkiadirektiivin noudattamisesta kestävyyskriteerinä, mikä on pelastus Suomen kestävälle biopolttoaineteollisuudelle, jossa metsätalouden sivuvirrat ovat tärkeässä roolissa.

Metsäenergian kestävyyskriteerejä ei ole vielä lopullisesti päätetty. Lopullinen ratkaisu uusiutuvan energian direktiivistä sorvataan parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken käytävissä kolmikantaneuvotteluissa seuraavien kuukausien aikana.

Toivon parlamentin neuvottelijoiden hakevan näkökulmia uunituoreesta kannasta EU:n metsästrategiaan, jossa kestävän metsänhoidon ja sen sivuvirroista tuotetun bioenergian merkitys on tunnistettu tasapainoisesti.

Suomen metsätoimijoiden ja päättäjien on viimeistään nyt herätettävä kaikki EU-vaikuttajat korjaamaan parlamentin metsäenergian käyttöä ahtaalle ajavat linjaukset. On teroitettava, mitä niiden hyväksymisestä seuraisi energian hinnalle ja EU:n energiaomavaraisuudelle. Se merkitsisi Venäjä-riippuvuuden jatkumista, kalliimpia sähkö- ja lämmityslaskuja sekä ilmastotavoitteiden vesittymistä.

Uskon, että tulevissa kolmikantaneuvotteluissa metsäkirjauksiin saadaan järkeä, mutta kovaa vaikuttamista se vaatii.

Elsi Katainen

Euroopan parlamentin jäsen

maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja