Myrskypuista syntyy hirsirakennuksia

Moni metsänomistaja miettii, mitä tekisi myrskyn kaatamille puille.

Leppävirtalainen hirsirakentaja Hannes Hyvönen suosittaa ottamaan myrskyn kaatamat rungot rakennuspuiksi.

Pienehkön myrskytuhon puiden katkonta ja kuljetus tienvarteen vie ison osan puukaupan tuloista. Muutama kymmenen runkoa ei välttämättä kiinnosta metsäyhtiöitä.

Myrskyn kaatamista puista saa oivaa raaka-ainetta pyöröhirsirakentamiseen, Hyvönen muistuttaa. Hän kertoo esimerkin savonlinnalaisen Heikki Lajusen työmaalta.

Asta-myrsky kaatoi Lajusen 1,7 hehtaarin saaresta 50–60 järeää mäntyä. Niistä Hyvönen ja Jani Viitala valmistivat paikalla saunamökin.

Uuteen noin 25 neliön saunamökkiin kului osa myrskypuista, läpimitaltaan 25–60 -senttisiä mäntyjä.

Juurineen kaatuneista puista muutamaan jätettiin juurakko paikoilleen.

Yksi juurikoukku komeilee kurkihirressä. Saunan lauteiden kannattimia tehtiin juurista, samoin kuistin rappukaide.

Otsalaudat ja ikkunanpielet ovat tuppeensahattua kuusta. Rakennuksen ulkopinta on käsitelty tervalla.

Sähköttömään saareen rakentamisessa oli Hyvösen mukaan haastetta, mutta niistä selvittiin. Mökki nousi luonnonkiviperustalle.

”Meille teollisen hirsitalotuotannon ja virolaisen halpahirren veiston kanssa kilpaileville kotimaisille veistäjille tässä voisi olla yksi alue, jossa kilpailua ei ole”, Hyvönen vihjaisee.

Hyvönen hankkii parhaillaan puutavaraa metsästä, järeitä tukkeja. Ne on kuorittava talvella. Kevättalvi on parasta kuivatusaikaa.

Raakakuorinnan Hyvönen tekee moottorisaha-avusteisella koneella. Viimeinen silaus syntyy veistovaiheessa vuoluraudalla, petkeleellä tai piilukirveellä.

”Pelkkahirreksi menevä kuusi on fiksumpaa kuivattaa pyöreänä puolikuivaksi.”

Nykyisin Hyvönen työstää enemmän mäntyä kuin kuusta. Järeää kuusta on kuitenkin paremmin saatavilla, joten se saattaa olla tulevaisuudessa pääraaka-aine.

Haavan kuivatus vie paljon aikaa. Niinpä usein valitaan nopeampi vaihtoehto.

”Kaikki lähtee metsästä”, Hyvönen muistuttaa. Käsin veistettävä hirsirakennus ei valmistu muutamassa kuukaudessa.

Hirrenveiston perusteet Hyvönen oppi Siilinjärvellä Toivalan metsäoppilaitoksen kurssilla. Hirsirakennuksia Hyvönen on veistänyt puolenkymmentä vuotta.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF