Metsäkoneyrittäjä muokkasi romutelan huoltovapaiksi pyöräteloiksi – katso video ajokoneesta tositoimissa

Loppuun ajetut metsäkoneen telat päätyvät yleensä romuttamolle tai hallin nurkkaan pölyyntymään uusien tieltä.

Mikkeliläinen metsäpalveluyrittäjä Ville Kopakkala kertoo telojen kestävyysongelman korostuvan etenkin Venäjällä.

"Siellä maapohja on paikoin liejua, joka hioo telalenkkejä kuin hiomatahna. Aloin miettiä erilaisia tapoja, joilla telat saisi kestämään pidempään", hän kertoo.

Tästä syntyi idea käytettyjen telojen kierrättämisestä, mitä on testattu nyt myös Ruotsissa.

Kopakkalan mukaan parin uuden liittimen avulla lähes loppuun ajettu romutela muuntautuu nopeasti kahdeksi pyörätelaksi ajokoneen etupyöriin.

"En vaihtaisi näitä mistään hinnasta pois. Normaaleja teloja saa olla jatkuvasti lyhentämässä, kun taas pyörätelat ovat lähes huoltovapaat."

Kopakkalan mukaan tuplatelan sivulenkit kuluvat nopeasti, minkä vuoksi niitä pitää huoltaa ja lyhennellä usein.

"Normaalit ketjut kestävät keskimäärin 3 000 työtuntia. Pyörätelat laitetaan kerran paikalleen ja ajetaan hymyssä suin loppuun."

Hänen mielestään ketjujen jatkuva uusiminen tulee kalliiksi eikä vanhoilla käytetyillä ketjuilla tai teloilla ole enää mitään arvoa.

"Näillä kierrätetyillä pyöräteloilla olen ajanut nyt toistatuhatta työtuntia huoltovapaasti", hän kertoo tyytyväisenä.

"Loppuun ajettuja teloja löytyy lähes kaikkien metsäkoneyrittäjien nurkista. Jos takatelat siirretään eteen pyöräteloiksi vähän ennen niiden loppuun kulumista, pitenee niiden käyttöikä huomattavasti. Ensimmäisellä asennuskerralla menee noin 1–2 tuntia."

Yli miljoona mottia käsitellyt Kopakkala listaa vähäisen huollon ja kierrätettävyyden lisäksi pyöräteloille muitakin plussia.

"Polttoainetta menee keskimäärin 1,5 litraa vähemmän tunnissa verrattuna tuplateloilla ajamiseen", hän laskee.

"Erillisten pyörätelojen ansiosta ajokone on ketterämpi ja ympäristöystävällisempi, sillä se ei vahingoita puun juuria ja maapohjaa yhtä paljon tuplateloihin verrattuna."

Ajokoneen kantavuudesta kysyttäessä hän toteaa tuplateloilla sen olevan luonnollisesti hieman parempi.

"Moni ajaa kuitenkin liian löysillä teloilla, jolloin ero erillisiin pyöräteloihin on todellisuudessa pienempi", hän jatkaa.

Viimeisenä pyörätelojen etuna hän mainitsee niiden suojaavan renkaita sivulta kivikkoisessa maastossa.

"Tällaisena lumisena talvena normaalisti asennetun telan ja pyörän väliin kasaantuu helposti lunta, joka koettelee koneen voimansiirtoa. Pahimmillaan lumi voi rikkoa pyörän navat tai vääntää telipalkin. Pyöräteloilla tätä ongelmaa ei enää ole."

Telipyörän pyörätelojen käytön yleistymisessä Kopakkala näkisi suuremman yhteisen edun.

"Pyöräteloilla pääsee hellävaraisemmin arkoihinkin paikkoihin maastoa vaurioittamatta, jolloin voitaisiin vähentää puunkorjuun kausivaihtelua. Se on samaan aikaan maanomistajan, urakoitsijan ja puun ostajan etu", hän pohtii.

Kopakkalan mukaan kyseessä ei ole varsinainen uusi tuote, vaan tapa käyttää teloja uudella tavalla.

"Muutama yrittäjäkaveri on ollut ideastani kiinnostunut. Minulla ei ole kuitenkaan aikaa tai resursseja markkinoida telipyörän pyörätelaideaani kaupallisesti, joten toistaiseksi tämä jää tee se itse -tasolle", Kopakkala summaa tulevaisuuden suunnitelmiaan.