Poliitikot kiistelevät ilmastoviestistä – onko metsien hakkuita varaa lisätä vai ei?

68 metsien käyttöä tarkastellutta tutkijaa on allekirjoittanut julkilausuman, jolla he pyrkivät oikaisemaan vallalla olevia väärinkäsityksiä metsien käytön ympäristövaikutuksista. Siinä todetaan, että metsien hakkuiden ja puun käytön lisääminen eivät hillitse ilmastonmuutosta.

"Helpon ja hitaan ilmastopolitiikan aika on ohi. Nyt on nopeasti lisättävä metsiin ja puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrää", professori Janne Kotiaho sanoo.

Kotiahon mukaan metsien nykykäyttökin johtaa monimuotoisuuden kaventumiseen.

"74–230 lajia kuolee 50 vuoden aikana sukupuuttoon, jos lisätoimenpiteitä ei tehdä."

Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että fossiilitaloudesta on päästävä irti. Puun käyttö muovimateriaalien, kuten muovipakkausten korvaajana on avainasemassa.

"Kuinka voimme korvata muovia ja öljyä? Teollisuuden sivuvirrat kannattaa käyttää eikä jättää mätänemään."

Kulmuni vetoaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jonka mukaan aktiivisella talousmetsien luonnonhoidolla monimuotoisuus säilyy lisähakkuista huolimatta.

Esimerkeiksi hän mainitsi muun muassa Metso-ohjelman, kulotuksen, sertifioinnin ja säästöpuiden jättämisen.

Antero Vartian (vihr.) mielestä ei ole järkeä puhua fossiilitaloudesta irti pääsemisestä vaan ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä.

"Riippumattomien tutkijoiden ääni ei kuulu. Täytyy olla uskallusta haastaa nykyinen elinkeinoelämä."

Luken uusimpien arvioiden mukaan metsien hiilinielu on kahdeksan miljoonaa hiilidioksiditonnia luultua suurempi. Professori Timo Vesalan mukaan ilmastovaikutus ei rajoitu pelkästään metsien hiilinieluihin.

"Tarvitaan tietoa pitkäaikaisesta hiilivaraston muutoksesta ja siitä, mihin lopputuotteisiin metsästä poistettu hiili käytetään."

Lue myös:

68 suomalaista ilmastotutkijaa: Metsien kiertoaika pidemmäksi ja puuta ohjattava rakennuksiin sellun sijaan

MTK ilmastotutkijoiden kirjeestä: Politiikka ohitti tieteen