Neljässä kuukaudessa korjattiin 1,8 miljoonaa kuutiometriä puuta – Paula-myrskyalueen tiet lujilla kiihkeän rekkarallin vuoksi
Kriittistä aikaa puunkorjuun ja teiden kunnon kannalta on huhti–kesäkuu, jotta metsänomistajille arvokkaimmat tukit saadaan sahalle ennen juhannusta.
Myrskyalueella on yksityisteitä ja Metsähallituksen teitä yhteensä tuhansia kilometrejä. Kuva on otettu elokuussa Kylmäluomanharjulta Taivalkoskelta. Kuva: Kai TirkkonenYksityistiet ovat joutuneet äärettömän lujille isojen puukorjuumäärien ja olosuhteiden takia Paula-myrskyn vaikutusalueella, MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Miettunen kertoo tiedotteessa.
Pääasiassa Koillismaalla viime kesäkuussa riehuneen myrskyn tuhoalueelta on korjattu puuta jo 1,8 miljoonaa kuutiometriä neljässä kuukaudessa. Niin sanotuilta Osaran aukeilta korjattiin 1,2 miljoonaa kuutiometriä 15 vuoden aikana 1940–1960-luvuilla, Miettunen vertaa.
Tuhoalueen laajuudeksi arvioidaan satoja tuhansia hehtaareja.
"Talviaikaiset hakkuut on melkein saatu hoidettua tämän talven aikana, mutta kesäkorjuukohteita on vielä jäljellä satoja tuhansia kuutiometrejä", Miettunen toteaa.
Metsäalan toimijoiden erityinen huolenaihe on, kuinka tiet kestävät korjuukaluston siirtoja ja puunkuljetuksia kevään kelirikkoaikana.
"Kriittistä aikaa puunkorjuun ja teiden kunnon kannalta tulee olemaan huhti–kesäkuu, jotta metsänomistajille arvokkaimmat tukit saadaan sahalle ennen juhannusta. Kuitupuiden kuljetusta voidaan osittain jättää kesäaikaan", Miettunen sanoo.
Maassa makaavat tukit uhkaavat sinistyä, kun ilmat lämpenevät. Sinistynyt tukki ei kelpaa sahoille, vaan joudutaan myymään kuitupuuna sellutehtaille huomattavasti halvempaan hintaan.
Myrskyalueella on yksityisteitä ja Metsähallituksen teitä yhteensä tuhansia kilometrejä.
Pudasjärvellä kokoontuneet metsäalan toimijat – metsänhoitoyhdistysten, Metsäkeskuksen, Metsähallituksen, ely-keskuksen, Sumetku Oy:n ja alueen kuntien edustajat – ovat yksimielisiä siitä, että kevään aikana kriittisillä myrskytuhoalueilla pitää kartoittaa teiden kunto, jotta kunnostustoimet saadaan käyntiin.
Erityishuolena ovat yksityisteiden sillat, jotta ne kestävät lisääntyneen raskaan liikenteen. Myös yleiset tiet tarvitsevat kiireesti kelirikkokorjauksia ja -hoitotoimenpiteitä kevään aikana, Miettunen painottaa.
Nykyiset rahoituskanavat, kuten kestävän metsätalouden rahoitus (kemera), ely-keskuksen tai kuntien yksityistieavustukset eivät ehdi vielä välttämättä kevään kelirikkoon, mutta kesän ja syksyn kunnostuksiin on mahdollista tehdä tiekuntien päätöksiä ja saada rahoitusta.
Miettusen mukaan positiivista asiassa on, että kemera-rahoitusta ja elyn avustusrahaa on runsaasti saatavilla.
"Metsäalan toimijat ovat valmiita auttamaan tiekuntia, jotta niissä saadaan tiekuntien hallinnointiasiat kuntoon. Se on edellytyksenä rahoituksen saantiin. Lisäksi metsäalan toimijoilla on tieasiantuntijoita, jotka voivat avustaa tiekuntia kunnostushankkeiden suunnittelussa ja rahoituksien hakemisessa", hän muistuttaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
