Tatiana Muzhenko (vas.), Viktoria Tumenko (kolmas vas.), Olena Kochon ja Natalia Kurinska toivat keräämänsä kerkät punnituspaikalle. Eevertti Rantala punnitsi ja kirjasi. Kuva: Johannes Tervo
Kuusenkerkkien kysyntä kasvaa – "Väliportaaseen tarvitaan lisää toimijoita, jotta luonnontuotteita pystytään hyödyntämään paremmin"
Kauhavan yhteismetsässä kerättiin kuusenkerkkiä ensimmäistä kertaa. Keruutavoite täyttyi ja oppia karttui.
Ylihärmäläinen Einari Rantala oli ensimmäistä kertaa kuusenkerkkiä keräämässä. ”Pari kiloa tunnissa”, 4H-yrittäjä kertoo keruumääränsä. Kerääjälle maksetaan kerkkäkilosta 5–8 euroa. Kuva: Johannes TervoAvohakkuualalle vuonna 2009 istutettu kuusikko hehkuu vaaleanvihreänä: oksat näyttävät olevan täynnä kerkkiä eli uusia versoja.
Muutaman metrin mittaiseksi venähtänyt 16 hehtaarin taimikko oli poimintapaikkana, kun Kauhavan yhteismetsässä korjattiin kerkkäsatoa.
Tavoite oli kerätä 500–1 000 kiloa.
Määrä tuli täyteen. Siitä pitivät huolen Härmänmaan 4H-yhdistyksen kerääjien lisäksi ukrainalaiset kausityöntekijät. Kauhavalaiselle marjatilalle saapuneista ukrainalaisista osa ehti kerkkämetsäänkin.
”Tämän ensimmäisen keruukerran päällimmäinen pyrkimys on luoda toimiva konsepti seuraaviksi vuosiksi”, sanoo yhteismetsän osakas ja sihteeri Arto Valkama.
Oppia karttui koko logistiikkaketjusta: kerkkien keruu, punnitus metsässä, kuljetus kylmälaatikoissa lajittelupöydälle ja pussitus.
Laaduntarkistus ja pussitus sujuivat kätevästi Annin Marjatarha Oy:llä. Siellä oli myös kylmävaunu, johon viiden kilon kerkkäpussit siirrettiin pakastumaan.
Kauhavalaiset kerkät ostaa Lapin Maria Oy. Yrittäjä Saska Tuomasjukka kiittää yhteismetsää aktiivisuudesta.
”Nimenomaan väliportaaseen tarvitaan lisää toimijoita, jotta luonnontuotteita pystytään hyödyntämään paremmin.”
Marjojen keruu toimii, Tuomasjukka sanoo.
”Metsän muiden luonnontuotteiden osalta meillä on muna-kana-tilanne: Keruuta ei kannata järjestää ennen kuin on kysyntää. Kysyntää ei synny ennen kuin raaka-ainetta saadaan varmuudella ja järkevään hintaan.”
Lapin Maria käyttää kerkkiä varsinkin glögeissään ja pestoissaan. Kuusenkerkkäinen villipesto maustaa esimerkiksi HKScanin Kariniemi-tuotemerkin kanafileesuikaleita.
Arto Valkama ja Aulikki Salo tarkastavat kerkät lajittelupöydällä. ”Hyvin vähän on poistettavaa, kerääjät ovat huolellisia”, Salo sanoo. Hän on Härmänmaan 4H-yhdistyksen Juurilla-hankkeen koordinaattori. Kuva: Johannes TervoKuusenkerkkien kysyntä kasvaa. Ostajia on enemmän ja enemmän.
Lapin Marian lisäksi Suomessa on muitakin yrityksiä, jotka ostavat kerkkiä useita tuhansia kiloja vuodessa, kertoo metsäkeskuksen yrityspalvelujen johtava asiantuntija Marko Ämmälä.
Kerkät kiinnostavat yhä enemmän myös metsänomistajia: keruusopimus voi kartuttaa metsätuloa mukavasti.
”Kerääjä tai kerkät ostava yrittäjä saattaa maksaa metsänomistajalle 300–500 euroa hehtaarilta. Muutaman hehtaarin keruualasta kertyvällä summalla maksaa aika paljon taimikonhoitokuluja.”
Kerkät on poimittava, kun ne ovat vaaleita ja pehmeitä. Tarkkana saa olla, sillä lämpiminä päivinä versot venähtävät äkkiä.
”Yli viisisenttinen kerkkä alkaa olla liian puumainen. Se ei ostajia enää kiinnosta.”
Liian aikaisinkaan ei kuusikkoon pidä rynnätä: alle kaksisenttisiä versoja ei kannata puista riipiä. Se ei lyö leiville.
”Kerääjän tuntikohtainen saanto vähenee, jos kerkät noukitaan liian pieninä.”
Tilanne muuttuu, mikäli ostaja on tiedossa: pikkukerkät voivat kiinnostaa ravintoloita.
"Niitä käytetään tuoreena esimerkiksi salaateissa. Ravintoloille menevälle pienelle kerkälle on oma hintansa, koska keruu on hidasta", Ämmälä kertoo.
Pätkä oksaa kuusenkerkässä on epäpuhtaus, joka poistetaan lajitteluvaiheessa. Kuva: Johannes TervoLuonnontuotealalla on mahtavat kasvumahdollisuudet, Ämmälä sanoo.
”Vuotuinen liikevaihto on noin 500 miljoonaa euroa. Se voisi olla paljon enemmän.”
Liikevaihdosta iso osa kertyy marjoista. Ämmälä toivoo, että metsän muitakin raaka-aineita opittaisiin arvostamaan.
Ruokaravintolat samoin kuin elintarviketeollisuus tuntuvat löytävän kuusenkerkille yhä uusia käyttötapoja sekä ruuissa että juomissa.
Puista saatavista luonnontuotteista Ämmälä mainitsee myös koivunlehdet ja koivumahlan.
”Ja päätehakkuuikäisistä kuusista voi valuuttaa pihkaa.”
Arto Valkama nostelee viiden kilon pusseihin pakatut kuusenkerkät kylmävaunuun pakastumaan. Kuva: Johannes TervoKauhavan yhteismetsällä on luomusertifiointi. Noin 1 800 hehtaarin kokonaisalasta luomumetsää on 1 650 hehtaarin verran.
”Luonnontuotteiden kasvava kysyntä oli keskeisin syy sertifioinnin hakemiseen”, Valkama sanoo.
Kokemusta luomusertifioitujen tuotteiden kaupasta on karttunut: yhteismetsä on myynyt elintarvikelaatuista männyn kuorta, joka uutettuna ja rikastettuna päätyy lisäravinne- ja kosmetiikka-alan yrityksille.
Koivunlehtiäkin aiotaan yhteismetsästä kerätä tänä kesänä.
Kerkät koristavat alkukesän metsää suloisesti.
Alkuperätieto mukaan: luomusertifioitua kuusenkerkkää, jonka on tuottanut Kauhavan yhteismetsä.Kysy lupa kerkkien keruuseen!
- Kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
- Keruuseen on aina kysyttävä maanomistajan lupa.
- Kerkkiä ei saa kerätä latvasta, jotta puun kasvu ei vaarannu.
- Puuta ei saa kerätä kerkistä puhtaaksi. Vähintään kolmannes versoista on jätettävä kasvamaan.
- Kerkkien keruussa on pidettävä välivuosia. "Viimeistään kolmantena vuonna versojen on annettava olla kuusessa, jos kerkkiä on kahtena edellisenä vuonna kerätty", sanoo metsäkeskuksen yrityspalvelujen johtava asiantuntija Marko Ämmälä.
Ukrainalainen Viktoria Tumenko tuli Kauhavalle työhön marjatilalle, josta hän ehti kuusenkerkkiäkin keräämään. Kuva: Johannes TervoLue lisää:
Harvinainen puukauppa: Ostaja halusi pelkät kuoret 250 kuution puuerästä
Tunnin kuusenkerkkiä poimittuani aloin epäillä reikää ämpärini pohjassa
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
