Kansallispuiston laajennus uhkaa metsien jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta – "Alue on tärkeä tutkimuskohde ja siksi se olisi säilytettävä eheänä"

Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus Rautavaaralla Pohjois-Savossa voi peittää alleen merkittävän osan Metsähallituksen jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen havaintoalueesta.

"Pahimmillaan voi käydä niin, että alueella ei voi enää tehdä tilastollisesti päteviä tutkimuksia, ja siinä tapauksessa menetetään monen vuoden työ", Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo.

Metsähallituksen jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen havaintoalueet sijaitsevat Rautavaaran Maaselän lisäksi Kainuussa Suomussalmen Pirttivaarassa sekä Itä-Lapissa Savukosken Tulppiossa.

Kunkin havaintoalueen pinta-ala on noin 5 000 hehtaaria eli metsien kehittymistä seurataan yhteensä 15 000 hehtaarilla.

Havaintoalueiden metsissä ei tehdä avohakkuita, vaan käytetään peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuutapoja. Niitä ovat muun muassa poiminta- ja väljennyshakkuut tai ylispuu- ja suojuspuuhakkuut.

"Emme missään nimessä vastusta Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusta, mutta haluamme, että laajennus rajataan siten, että ei tuhota tätä ainutlaatuista jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta", Kumpula sanoo.

Hän toivoo, että eri osapuolten kesken löytyy ratkaisu, joka täyttää kaikkien toiveet. "Saadaan kansallispuisto merkittäviltä osin laajennettua ja saadaan myös tämä jatkuvan kasvatuksen havaintoalue säilytettyä tutkimuskäyttöön riittävän kokoisena."

Kumpula toteaa, että Suomessa on haluttu tutkia ja edistää metsien jatkuvaa kasvatusta.

"Meillähän on valtiovalta omistajapolitiikassaan esittänyt, että jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi olla 25 prosenttia pinta-alasta. Haluaisimme nyt selvittää, missä olosuhteissa se toimii ja missä ei, koska päätösten pitäisi perustua tutkittuun tietoon."

"Olisi tärkeää, että alueella säilyisi tutkimuksellisesti vertailukelpoinen, eri käsittelytapoja sisältävä kokonaisuus."

Rautavaaran havaintoalue on herättänyt Kumpulan mukaan myös kansainvälistä kiinnostusta ja alueeseen ovat käyneet tutustumassa muun muassa ruotsalaiset asiantuntijat.

"Alue on paitsi Metsähallitukselle myös koko Suomen metsätaloudelle ja naapurimaille tärkeä jatkuvan kasvatuksen tutkimuskohde. Siksi se olisi säilytettävä eheänä kokonaisuutena."

Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3 450 hehtaaria. Ympäristöministeriö valmistelee kansallispuistoon noin 4 000 hehtaarin laajennusta.

Ensivaiheessa laajennus kattaisi liki 2 500 hehtaarin valtion maiden kokonaisuuden. Myöhemmin kansallispuisto laajenisi maanhankinnoin Tornatorin omistamalle noin 1 500 hehtaarin Löytynsuon alueelle.

Kaikkiaan Tiilikkajärven kansallispuistosta muodostettaisiin suunnitelman mukaan 7 400 hehtaarin metsien ja soiden suojelukokonaisuus.

Suunnitelmaan kuuluvasta valtion maita koskevasta lakiesityksestä ympäristöministeriö pyytää lausuntoja tämän kuun 29. päivään mennessä.

Myös Metsähallituksessa valmistellaan lausuntoa laajennuksesta. Kumpulan mukaan Metsähallitus haluaa lausunnon valmisteluvaiheessa kuulla vielä muita asianosaisia niin, että löydettäisiin mahdollisimman hyvä ratkaisu.

Pohjois-Savon liitto ja Rautavaaran kunta tekivät ympäristöministeriölle aloitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta syksyllä 2020.

Kunnan hankkeena on kartoitettu laajennuksen aluerajausta ja arvioitu vaikutuksia luonnolle, aluetaloudelle ja matkailulle ja kuultu alueen asukkaita, yrittäjiä, yhdistys- ja seuratoimijoita sekä metsästäjiä.

Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusta on valmisteltu ympäristöministeriössä Rautavaaran kunnan suunnitelman pohjalta.

Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle jo marraskuussa ja tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen kevätistuntokaudella 2023.

Lue lisää:

Polttoaineen hinta iski myös kansallispuistojen kävijöihin

WWF:n Suominen: Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vaatii tukea

Jatkuva kasvatus sopii vain erityiskohteille

Hyvä on hiihtäjän Tiilikkajärvellä hiihdellä – luminen kansallispuisto esittelee eläimistöään aivan eri tavalla kuin sulan maan aikaan