Tiedätkö, mikä on visentti? Itä-Euroopan eläin voi mutustaa lehtipuita tulevaisuudessa myös Suomessa

Ilmastonmuutoksen takia Suomen luontoon voi levitä monia uusia nisäkkäitä, kasveja ja hyönteisiä. Havaintoja on jo muun muassa kultasakaalista, saksanhirvestä ja monesta etelämpänä viihtyvästä lintulajista. Seuraavaksi vuorossa voi olla esimerkiksi pesukarhu tai jopa visentti.

Uusia eläinlajeja tulee kaikista lämpimän puoleisista ilmansuunnista, mutta eniten kaakosta. Suomesta voisi löytyä elintilaa myös visentille eli euroopanbiisonille.

”Ennustaminen on vaikeaa, mutta itsestään se ei meille varmastikaan leviä. Jos joku sen tänne toisi tai jos sitä Venäjällä istutettaisiin Suomen lähistölle, kyllä se ilmaston puolesta voisi pärjätä”, arvoi Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Ulla-Maija Liukko.

Uusi tutkimus osoittaa, että visentille on olemassa soveltuvia elinympäristöjä myös Keski-Euroopassa. Se, mikä tutkijoiden mukaan voi estää lajin paluun laajemmalle, on pirstoutunut elinympäristö, jossa etenkin aidatut tiet ja raja-aidat ovat ongelmana. Aidat voivat hidastaa tai jopa estää eläinten siirtymistä Keski-Eurooppaan.

"Löysimme monia alueita, jotka tarjoavat ekologisesti sopivia elinympäristöjä sekä visentille että hirvelle, vaikka Keski-Eurooppa on erittäin tiheästi asuttu ja sille on ominaista monet infrastruktuurin piirteet", sanoo Wiebke Neumann, tutkija Ruotsin maatalousyliopistosta.

Viime vuosina sekä visentti että hirvi ovat levinneet Itä-Euroopasta länteen, ja hirviä ja biisoneja on havaittu satunnaisesti Itä-Saksassa.

"Lopulta yhteiskunnallinen hyväksyntä ratkaisee, onko hirvien ja visenttien paluu Keski-Eurooppaan mahdollista", Wiebke Neumann sanoo.

"Tämä voi olla poliittinen kysymys. Meidän on päätettävä, mille alueille me ihmiset annamme niiden palata ja miten hoidamme ristiriidat, joita voi syntyä esimerkiksi metsätalouden kanssa."

Aikuisena yli 600 kiloa painavat visentit liikkuvat laumoina lehtimetsissä ja metsäniityillä ja syövät ruohokasveja ja puiden lehtiä.

Visentti muistuttaa Pohjois-Amerikan biisonia, mutta se ei ole yhtä pörröinen. Se on ulkonäöltään laihempi ja sen kaarevat sarvet tuovat mieleen kotoisan lehmän.

Aikoinaan Euroopassa oli suuriakin visenttilaumoja. Asutuksen leviäminen ja maatalous työnsivät pienentyneet euroopanbiisonilaumat mantereen muutamalle jäljellä olevalle erämaa-alueelle.

Viimeinen elinkelpoinen populaatio säilyi Puolan Białowieżan metsässä, joka oli pitkään sen suojelualue. Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset valtasivat Białowieżan metsän, ja sotilaat ampuivat visenttejä lihan takia.

Selviytyneet eläimet kerättiin suojaan eläintarhoihin. 1950-luvulla niitä vapautettiin takaisin Białowieżaan, jossa niitä elää nykyisin vajaa tuhat yksilöä. Visenttejä elää Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan yli 40 luonnonvaraisessa laumassa kymmenessä maassa. Yksilöitä arvellaan olevan yhteensä 6 800.