Luke laskee Suomen metsien suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän. Viimeisin arvio siitä on 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Se on selvästi vähemmän kuin puuston kasvu, puhumattakaan metsänhoidollisista hakkuumahdollisuuksista.
Laskelma on ymmärretty väärin aivan liian usein. Monet poliitikot, toimittajat ja panelistit puhuvat siitä ikään kuin se huomioisi vain puuntuotannon kestävyyden.
Kestävällä metsätaloudella tarkoitettiin kyllä taannoin lähinnä puuntuotannollista kestävyyttä, eikä muita ulottuvuuksia liiemmin noteerattu. Siitä on jo kauan. Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä kunnioittaa laajasti ekologisiakin näkökohtia.
Laskennassa otetaan huomioon ensinnäkin kaikki viralliset suojelualueet rajoituksineen, olivatpa ne lakiin tai omistajien päätöksiin perustuvia. Myös eri suojeluohjelmiin varatut alueet oletetaan hakkuiden ulkopuolelle tai rajoitettuun puuntuotantoon.
Metsähallituksen metsissä huomioidaan alue-ekologisten suunnitelmien mukaiset hakkuurajoitukset ja muun muassa retkeily- ja virkistysalueiden maisemalliset tavoitteet. Kaava-alueiden määräykset kaventavat hakkuumahdollisuuksia kaikkien metsissä niin elävässä elämässä kuin laskelmassakin.
Aineistossa on muitakin hakkuurajoituksia esimerkiksi metsäluonnon tärkeissä elinympäristöissä ja rantametsissä, samoin tutkimusmetsissä ja Puolustusvoimien harjoitusalueilla. Lähes neljäsosa metsä- ja kitumaasta on laskennassa hakkuiden ulkopuolella tai rajoitetussa puuntuotannossa.
Lopputulos on melkoisen kaukana Suomen metsien suurimmasta puuntuotannollisesti kestävästä hakkuusuunnitteesta.
Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) arvioidaan koealoilla, tulisiko niiden puustoa hakata seuraavan 10 vuoden aikana. VMI12:ssa (vuodet 2014–2018) hakkuuehdotus päti runsaalle 9,5 miljoonalle hehtaarille. Niistä selvästi yli neljänneksellä hakkuu oli jo myöhässä. Uudistushakkuuta suositeltiin noin 3,3 miljoonalle hehtaarille ja ylispuiden poistoa puolelle miljoonalle.
Luke myös laskee, paljonko puuntuotannon metsämaalta olisi hakattavissa ainespuukokoista runkopuuta metsänhoidon suosituksia noudattaen. Tulos: noin 140 miljoonaa kuutiometriä vuosittain 2016–2025. Toteutunut kertymä on ollut nippanappa puolet siitä (69–78).
EU:ssa puhutaan luonnon ennallistamisesta käyttäen referenssinä tilannetta olympiavuonna 1952. Puuston tilavuus Suomessa on nyt 2,5 miljardia kuutiometriä. 71 vuotta sitten se oli noin miljardi vähemmän.
Jos puuston määrä ennallistettaisiin 71 vuoden takaiseksi, edessä olisi valtava savotta. 10 vuoden tähtäimellä puustoa tulisi joka vuosi poistaa 100 miljoonaa mottia plus metsien uusi kasvu eli toinen mokoma, yhteensä 2 miljardia mottia.
Olisi siinä myytävää, korjattavaa ja jalostettavaa, ja niin haluttaessa metsiin myös lahotettavaa.
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston professori
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
