• Kyllä Suomen metsissä lisää hakattavaa on

    Monet poliitikot, toimittajat ja panelistit puhuvat Luken laskemasta suurimmasta ylläpidettävästä hakkuukertymästä ikään kuin se huomioisi vain puuntuotannon kestävyyden.
    Tilaajalle
    Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Ilmastonmuutos
    24.4.202308:20
    Kolumni
    Jyrki Kangas

    Luke laskee Suomen metsien suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän. Viimeisin arvio siitä on 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Se on selvästi vähemmän kuin puuston kasvu, puhumattakaan metsänhoidollisista hakkuumahdollisuuksista.

    Laskelma on ymmärretty väärin aivan liian usein. Monet poliitikot, toimittajat ja panelistit puhuvat siitä ikään kuin se huomioisi vain puuntuotannon kestävyyden.

    Kestävällä metsätaloudella tarkoitettiin kyllä taannoin lähinnä puuntuotannollista kestävyyttä, eikä muita ulottuvuuksia liiemmin noteerattu. Siitä on jo kauan. Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä kunnioittaa laajasti ekologisiakin näkökohtia.

    Laskennassa otetaan huomioon ensinnäkin kaikki viralliset suojelualueet rajoituksineen, olivatpa ne lakiin tai omistajien päätöksiin perustuvia. Myös eri suojeluohjelmiin varatut alueet oletetaan hakkuiden ulkopuolelle tai rajoitettuun puuntuotantoon.

    Metsähallituksen metsissä huomioidaan alue-ekologisten suunnitelmien mukaiset hakkuurajoitukset ja muun muassa retkeily- ja virkistysalueiden maisemalliset tavoitteet. Kaava-alueiden määräykset kaventavat hakkuumahdollisuuksia kaikkien metsissä niin elävässä elämässä kuin laskelmassakin.

    Aineistossa on muitakin hakkuurajoituksia esimerkiksi metsäluonnon tärkeissä elinympäristöissä ja rantametsissä, samoin tutkimusmetsissä ja Puolustusvoimien harjoitusalueilla. Lähes neljäsosa metsä- ja kitumaasta on laskennassa hakkuiden ulkopuolella tai rajoitetussa puuntuotannossa.

    Lopputulos on melkoisen kaukana Suomen metsien suurimmasta puuntuotannollisesti kestävästä hakkuusuunnitteesta.

    Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) arvioidaan koealoilla, tulisiko niiden puustoa hakata seuraavan 10 vuoden aikana. VMI12:ssa (vuodet 2014–2018) hakkuuehdotus päti runsaalle 9,5 miljoonalle hehtaarille. Niistä selvästi yli neljänneksellä hakkuu oli jo myöhässä. Uudistushakkuuta suositeltiin noin 3,3 miljoonalle hehtaarille ja ylispuiden poistoa puolelle miljoonalle.

    Luke myös laskee, paljonko puuntuotannon metsämaalta olisi hakattavissa ainespuukokoista runkopuuta metsänhoidon suosituksia noudattaen. Tulos: noin 140 miljoonaa kuutiometriä vuosittain 2016–2025. Toteutunut kertymä on ollut nippanappa puolet siitä (69–78).

    EU:ssa puhutaan luonnon ennallistamisesta käyttäen referenssinä tilannetta olympiavuonna 1952. Puuston tilavuus Suomessa on nyt 2,5 miljardia kuutiometriä. 71 vuotta sitten se oli noin miljardi vähemmän.

    Jos puuston määrä ennallistettaisiin 71 vuoden takaiseksi, edessä olisi valtava savotta. 10 vuoden tähtäimellä puustoa tulisi joka vuosi poistaa 100 miljoonaa mottia plus metsien uusi kasvu eli toinen mokoma, yhteensä 2 miljardia mottia.

    Olisi siinä myytävää, korjattavaa ja jalostettavaa, ja niin haluttaessa metsiin myös lahotettavaa.

    Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston professori

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire