Pääkirjoitus: Itsenäinen ja tiedonjanoinen

Suomalainen metsänomistaja tietää, mitä tekee, ja jos ei tiedä, ottaa selvää. Tällä viikolla julkaistun Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä -raportin mukaan valtaosa metsän­omistajista haluaa ymmärtää, miten metsiä tulee hoitaa, ja janoaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Ammattilaisten palveluille on tarvetta, ja tutkimuksen mukaan suomalaiset metsänomistajat ovatkin varsin hyvin metsäneuvonnan piirissä.

Yli puolet metsänomistajista haluaa tehdä metsiään koskevat päätökset mieluiten itse. Noin neljäsosa tekee päätökset täysin itsenäisesti eikä kaipaa ammattilaisten palveluita. Täysin ammattilaisten apuun turvautuvia on alle viidennes metsänomistajista.

Erityisen opin- ja tuenhaluisia ovat naispuoliset metsän­omistajat sekä kaupungissa asuvat ja korkeakoulutetut metsänomistajat, jotka painottavat virkistyskäyttöä metsissään tai ovat monitavoitteisia.

Nykyinen, vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki on suonut metsänomistajille vapautta valita omiin tavoitteisiin sopivan metsänkäsittelytavan. Muutos on haastanut metsäpalveluiden tuottajia sekä lisännyt metsänomistajien ja metsäammattilaisten tiedontarvetta.

Metsänomistajakunta, tavoitteet ja toimintaympäristö muuttuvat, se on varmaa. Siksi myös neuvonnan ja palveluiden on pysyttävä ajassa mukana. Tässä meidän digiajassa.

Uusia sähköisiä metsäpalveluita on kehitetty ahkerasti parin viime vuoden aikana. Suomen metsäkeskus saavuttaa pian yhden suuren etapin: sähköiset metsävaratiedot on tämän vuoden loppuun mennessä tuotettu kaikille yksityismetsille.

Sähköiset metsäpalvelut eivät ole avain onneen mutta ilman muuta tärkeä osa metsänomistajan palvelukokonaisuutta. Tuore tutkimuskin vahvistaa sen, että metsänomistajat tarvitsevat erilaisia palvelu­kanavia, tuotteita ja henkilökohtaista neuvontaa.

Sähköisten palveluiden rinnalla tarvitaan yhä myös niitä perinteisiä kanavia, puhelinkeskusteluja ja tapaamisia, ihmisten välistä yhteyttä. Toivottavasti kehitystä tehdään jatkossakin metsänomistajien tarpeita kuunnellen.