
Pohjoisten havumetsien hiilivarastojen kehitystä vuosina 1990–2017 seuranneessa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että kasvava talousmetsä toimii hiilinieluna, kun taas luonnontilaisen tai vähän käsitellyn metsän hiilivarasto pysyy ennallaan.
Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) koordinoimassa tutkimuksessa todettiin, että Alaskan, Kanadan ja Venäjän vähän tai ei ollenkaan käsitellyistä metsistä hiiltä karkaa metsäpaloissa, kun taas Pohjoismaissa metsää palaa äärimmäisen vähän.
Toisaalta talousmetsien hiilestä osa säilyy pitkäkestoisissa puutuotteissa.
Suomalaiset ympäristöjärjestöt tyrmäävät etenkin osan tutkimuksesta tehdyistä johtopäätöksistä ja suhtautuvat varauksella myös itse tutkimukseen.
”Tutkimustuloksista ei voi päätellä, että hiilen varastoinnin kannalta hoidettu metsä olisi parempi kuin hoitamaton”, Suomen Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen tähdentää.
Liimatainen siteeraa englanniksi kirjoitettua tutkimusta suomeksi:
”Täällä kysytään, että olisiko vanhan metsän peittämä alue vahvempi hiilinielu, jos se jäisi hakkaamatta vai hakattuna ja rotaatiolla hoidettuna. He toteavat, ettei tähän ole yleispätevää vastausta, ja että aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta.”
Liimatainen pitää tutkimusta enemmänkin ”metsätalouspamflettina”.
”Ei ole hirveän älyllistä todeta, että meillä metsien palamattomuus olisi metsänhoidon ansiota tai ettei metsää kannata suojella, kun se luonnontilassa palaisi. Kaikki tietävät, ettei metsien palaminen Suomessa olisi näköpiirissä. Meillä on niin tehokas palontorjunta.”
Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho huomauttaa, että tutkimustulosten tulkinnoissa on verrattu eri maiden metsien hiilensidontanopeutta, ei hiilivaraston kokoa. Hänestä kuitenkin olennaisempaa ilmaston lämpenemisen kannalta on juuri hiilivaraston koko.
”Tutkimus ei siis osoita, että pohjoismaisiin metsiin olisi sitoutuneena enemmän hiiltä kuin verrokkimaissa.”
Aho kiinnittää huomiota myös tutkimuksen argumenttiin, että metsien hiili jatkaisi varastoituneena pitkäkestoisissa puutuotteissa.
”Vain viidennes puutuotteiden hiilestä on pitkäkestoisissa tuotteissa. Suurin osa Suomessa vuosittain hakatusta puusta palaa hyvin nopeasti bioenergiana tai päätyy sellusta valmistettuihin lyhytikäisiin tuotteisiin.”
Aho muistuttaa myös, että Suomessa hakkuukierto on lyhentynyt viime vuosina.
”Jos puut saisivat kasvaa metsässä vähän pitempään, Suomen metsien hiilinielu kasvaisi.”
Ahon mielestä uusi tutkimus ei kumoa aiempia tutkimustuloksia.
”Vanhojen metsien suojelu on tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta. Metsä pitää vain yrittää pitää tallessa, eikä hakata sitä ja vapauttaa hiiltä.”
WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen huomauttaa, että Suomen puuston lisääntynyt kasvu perustuu pitkälle metsän kasvatukseen ojitetuilla soilla.
”Ojittamisella on ollut merkittävä vaikutus siihen, että puuston kasvu, hiilensidonta ja hiilivarastot ovat kasvaneet. Tämän kääntöpuolena kuitenkin metsälajisto on heikentynyt ja ojituksilla on ollut valtavat haitalliset vaikutukset ympäröiviin vesistöihin.”
Suomisen mielestä tämän kaltaisessa tutkimuksessa olisi tärkeää tarkastella kokonaisuutta.
”Luonnonmetsissä on suuri hiilivarasto, ja ne toimivat edelleen hiilinieluna. Talousmetsässä on mahdollista kierrättää hiiltä nopeasti, mutta olennaista on tarkastella sitä, minkälaisiin tuotteisiin hiili sidotaan hakkuun jälkeen.”
”Metsästä poistunut hiili pitäisi saada pitkäkestoisiin tuotteisiin.”
Lue myös
Talousmetsä varastoi hiiltä luonnonmetsää paremmin – MTK: "Tätähän me olemme sanoneet jo pitkään"
Tutkimus: Avohakkuu ei vähennä maaperän hiilensidontaa eikä vapauta sen hiilivarastoa
”Jos puut saisivat kasvaa metsässä vähän pitempään, Suomen metsien hiilinielu kasvaisi.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
