Haahkan poikastuotto romahti petopaineen takia – supikoirien ja minkkien metsästyksellä voi vähentää pesiviin naaraisiin kohdistuvaa saalistusta
Merikotkien, supikoirien ja minkkien saalistus vaikuttaa haahkan pesintään yhä voimakkaammin. Lajin pesiä tuhoutuu paljon jo haudontavaiheessa ja poikasia joutuu saaliiksi ennennäkemättömän runsaasti.Tilaajalle
Haahkojen muutolta saapumisen ja pesinnän aloittamisen välinen ajanjakso on pidentynyt. Kuva: Markku VuorikariHaahkan pesintämenestys on kasvanut Hangon Tvärminnen tutkimusalueella 1990-luvulta 2000-luvun alkuun saakka. Mutta kymmenen viime vuoden aikana poikastuotto on täysin romahtanut lämpenevästä ilmastosta huolimatta.
Tutkijoiden mukaan romahduksen takana on petojen lisääntynyt saalistus, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa. Haahkan pesimäbiologista tutkimusta on tehty Hangossa pitkään.
Useilla lajeilla kylmyys rajoittaa pesinnän onnistumista ja pesintä onnistuu paremmin lämpimillä säillä. Aikaisempien tutkimusten valossa haahkan pesintä onnistui paremmin lämpimämpien talvien jälkeen, jolloin emot olivat paremmassa kunnossa.
Enää haahka ei hyödy ilmaston lämpenemisestä.
”Merikotkien, supikoirien ja minkkien saalistus vaikuttaa haahkan pesintään yhä voimakkaammin. Lajin pesiä tuhoutuu paljon jo haudontavaiheessa ja poikasia joutuu saaliiksi ennennäkemättömän runsaasti”, kertoo tiedotteessa yliopistonlehtori Markus Öst Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitokselta. Hän on tehnyt haahkatutkimusta 30 vuotta.
Merikotkakanta on kasvanut onnistuneiden suojelutoimien ansiosta, ja merikotkat käyttävät ravinnokseen myös haahkoja. Laji on osa Suomen luontoa toisin kuin haitalliset vieraslajit supikoira ja minkki.
Saalistuspaine on vaikuttanut myös haahkojen käyttäytymiseen.
”Haahkojen keskimääräinen pesinnän ajoitus on selkeästi viivästynyt, kun ilmastonmuutoksen myötä lajin pesinnän pitäisi sen sijaan aikaistua”, kertoo lintujen ilmastovaikutuksia tutkinut yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Viivästyminen johtuu siitä, että haahkat käyttävät entistä enemmän aikaa turvallisempien pesimäpaikkojen etsimiseen. Myös muutolta saapumisen ja pesinnän aloittamisen välinen ajanjakso on pidentynyt.
Ihminen voi auttaa haahkoja vaikuttamalla vieraspetoihin.
”Torjumalla supikoiria ja minkkejä vähennetään pesiviin naaraisiin kohdistuvaa saalistusta. Tämä on vaikuttanut myönteisesti Suomenlahden haahkakantaan”, kertoo toimitusjohtaja Kim Jaatinen Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
