Metsälahjavähennys on käytännössä suunnattu vain suurille tiloille

Vuonna 2017 voimaan tulleen metsälahja­vähennyksen tavoitteena oli lisätä sukupolvenvaihdoksia, suurentaa tilakokoa ja kannustaa puun myyntiin. Vähennyksen käyttöönottoa edelsi vuosien keskustelu sopivasta keinosta metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi.

Vähennys on käytännössä suunnattu vain suurille tiloille. Metsälahjavähennyspohjaa syntyy vasta, kun lahjana annetun metsän arvo verotuksessa ylittää 30 000 euroa tai kun lahjoitettavan metsän ala on yli 100 hehtaaria. Arvo verotuksessa määräytyy metsän tuottoarvon mukaan, eli Etelä-Suomen metsähehtaari on arvokkaampi kuin Pohjois-Suomen.

Metsän jakaminen usealle lahjansaajalle pienentää saatavaa vähennystä, koska vähennyspohjaa syntyy vasta 30 000 euroa ylittävältä lahjan osalta.

Ei tarkkaan tiedetä, monessako sukupolvenvaihdoksessa on ajateltu metsälahjavähennystä, sillä asia tilastoituu vasta, kun vähennystä haetaan tuloverotuksessa. Vuosina 2018 ja 2019 metsälahjavähennystä haki Verohallinnon mukaan 141 ja 150 metsänomistajaa. Vähennysten määrä oli 2,2 ja 1,9 miljoonaa euroa.

Luvut ovat pieniä, kun niitä vertaa paljon laajempaa metsänomistajajoukkoa koskevaan metsävähennykseen. Metsävähennystä vaati vuosina 2018–2019 keskimäärin 16 600 metsänomistajaa, ja vähennysten arvo oli 253 ja 241 miljoonaa euroa.

”Tulokset näiltä kahdelta vuodelta kertovat, että metsälahjavähennyksessä epäonnistuttiin useissa asioissa”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jussi Leppänen, joka oli aikanaan mukana asiantuntijaryhmässä sekä kirjoittamassa Luken lausuntoa lakiesityksestä.

Lausunnossa tutkijat arvioivat vähennyksen vaikutuksen jäävän pieneksi. Tilan on oltava runsaspuustoinen, jotta edun voi hyödyntää. Vähennyspohja on käytettävä 15 vuoden kuluessa, eikä sitä voi siirtää eteenpäin. Tutkijat epäilivät ehdon voivan johtaa jopa ylihakkuisiin, jotta vähennyspohja saadaan käytettyä.

”Metsälahjavähennyksen perusongelma on se, että se tavoittelee lahjoitusten lisäämistä. Käsitykseni mukaan maatilojen perintö- ja lahjaveroon kohdistuvat huojennukset ovat yleensä lisänneet lahjanluonteisia kauppoja”, Leppänen sanoo.

Lahjanluonteisessa kaupassa metsälahjavähennys pienenee tai poistuu kokonaan. Samoin käy, jos tila lahjoitetaan useammalle perilliselle. Jos metsä lahjoitetaan yhdelle lapsista, lahjoittajan pitää joko suosia yhtä toisten kustannuksella tai löytää tämän sisaruksille muuta taloudellista kompensaatiota.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää ajatusta yritysmäisen metsätalouden harjoittajien sukupolvenvaihdosten helpottamisesta yhä tärkeänä, mutta vähennyksen toteutus vesitti idean.

”Tilojen kokovaatimuksia pitäisi laskea”, Hakkarainen arvioi. ”Näin mukaan saataisiin myös keskikokoiset metsätilat.”

Valtiolle metsälahjavähennys on kustannustehokas, sillä veroetu konkretisoituu vasta metsänomistajan taloudellisen aktiivisuuden eli puunmyyntien kautta.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2021.