Tiet ja radat paranevat vain investoimalla ‒ Ruotsi käyttää rahaa kaksinkertaisesti sekä tie- että ratakilometriä kohden

Suomi hakee uusia eväitä kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Selvää on, että keinojen on ajettava rinnakkain ihmisten, ympäristön ja talouden etua.

Kestävästi kasvava kansantalous tarvitsee modernin liikennejärjestelmän. Maantieverkkoa, junaratoja, lentoyhteyksiä ja meriliikennettä tarvitsee koko Suomi – sekä kasvukeskuksissa että pitkien etäisyyksien kuljetuksissa.

Tiet ja radat eivät kehity, jos niihin ei investoida. Tässä Suomella on kirin paikka.

Olemme jääneet liikennepanostuksissa roimasti jälkeen esimerkiksi Ruotsia. Länsinaapuri käyttää rahaa kaksinkertaisesti sekä tie- että ratakilometriä kohden.

Missä sitten ovat isoimmat puutteet? Teiden ja ratojen pintaparannuksia ja rakennekorjauksia on laiminlyöty pitkään. Korjausvelan ohella on syntynyt myös investointivelkaa. Lähimmän vuosikymmenen aikana tarvitaan akuutteja laatuparannuksia pääteillä ja rataverkolla useamman miljardin euron edestä, jotta väylien turvallisuus ja riittävä kapasiteetti voitaisiin turvata.

Yhtä tärkeää on käynnistää pitkän tähtäimen modernisointi. Tälle työlle ovat laadittu laajalla järjestöyhteistyöllä väylävisio, jossa on kuvattu pääteiden ja rataverkon uudistustarpeet vuoteen 2050 asti.

Jotta edellä mainittuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata, liikennemäärärahoihin tarvitaan 300 miljoonan euron vuosittainen pysyvä tasonnosto. Näin voitaisiin kääntää korjausvelka laskuun, tehdä akuutteja investointeja sekä käynnistää 2050-väylävision toteuttaminen.

Rahoituksen lisäämiseksi on käytettävä myös uusia keinoja. EK on esittänyt valtion omaisuuden myyntiä siten, että tulot käytettäisiin kasvuinvestointeihin, kuten liikenneinfran modernisointiin.

Kyse ei ole pelkästään rahoituksen määrästä. Olennaista on tehdä liikennemäärärahojen tasonnosto siten, että uudesta tasosta pidetään kiinni pitkäjänteisesti yli hallituskausien.

Maantiede on lahjomaton: Suomi elää liikenneyhteyksistä. Kiritään siis ratojen ja maanteiden rahoitusvaje!

Tiina Haapasalo

johtava asiantuntija

Elinkeinoelämän keskusliitto EK