Rapala ja Kuusamon Uistin älähtivät muovidirektiivistä – vapaa-ajankalastajien muovia sisältäville kalastusvälineille järjestettävä keräyspisteet
Kertakäyttömuovidirektiiviä sovelletaan sekä ammatti- että vapaa-ajankalastukseen.
Direktiivi velvoittaa kalastusvälineiden valmistajia ja maahantuojia järjestämään kalastusvälineiden jätehuollon. Kuva: Lari Lievonen, Kari Salonen, Pentti VänskäLähes kolmasosa maailman rantojen roskista on peräisin ammattikalastuksesta. Yhtenä keinona merialueiden puhdistuksessa Euroopan unioni aikoo käyttää kertakäyttömuovi- eli SUP-direktiiviä.
Miksi kotimaiset vapaa-ajankalastusvälineitä valmistavat yritykset ovat älähtäneet? Koska direktiivi ei tee eroa ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen välillä, vaan koskee molempia.
”Muovin määrälle tai tuotteen oletetuille käyttökerroille ei ole asetettu raja-arvoja”, kertoo maailman suurimpien kalastustarvikevalmistajien joukkoon kuuluvan Rapala VMC Oyj:n lakimies Tuomo Leino.
Leinon mukaan kalastusvälineeksi luokitellaan kaikki vähänkään kalastamiseen liittyvät tuotteet, mukaan lukien vapakalastusvälineet verkkojen sekä siimojen lisäksi.
”Mikään kalastusväline ei ole kertakäyttöinen, päinvastoin, kuluttajat arvostavat tuotteiden pitkäikäisyyttä. Vapakalastusvälineistä ei aiheudu roskaantumista, eikä niitä pitäisi sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön”, Leino sanoo.
Suomen ympäristökeskus seuraa rantojen roskaantumista säännöllisesti 13 rannalla. Rantaroskaseurannassa lasketuista roskakappaleista 0,32 prosenttia on muovisia kalastusvälineroskia, kuten kalastustarvikkeita, siimoja tai verkkoja.
Kalastusvälineroskan lisäksi löytyy muuta muoviroskaa, kuten esimerkiksi kellukkeita, verkkopusseja, köysiä, kohoja, kanistereita ja narua. Näistä osa on peräisin kalastuksesta ja kuuluu direktiivin piiriin.
Suomen merialueen roskaantumisen lähteet -raportissa on arvioitu, että runsas kuusi prosenttia rantaroskien kappalemäärästä olisi peräisin kalastuksesta.
Kalastusvälinevalmistajat ovat joutumassa laajennetun tuottajavastuun piiriin. Se tarkoittaisi vastuuta valmistettujen tuotteiden erilliskeräyksestä, kierrätyksestä tai muusta käsittelystä. Keräystä varten jäsenmaalle asetettaisiin vähimmäiskeräysaste.
”Eli jos tänä vuonna myytäisiin tuhat kiloa kalastusvälineitä ja vähimmäiskeräysaste olisi kymmenen prosenttia, kalastusvälineitä pitäisi kerätä roskana sata kiloa”, Leino selittää.
Hänen mukaansa ministeriö ilmeisesti kaavailee järjestelyä, jossa keräyksiä voitaisiin toteuttaa kampanjaluonteisesti, esimerkiksi jälleenmyyjien tiloissa.
Kertakäyttömuovidirektiivin lisäksi EU:ssa on valmistelussa lyijyn käytön totaalikieltoon tähtäävä direktiivi.
”Muovin korvaaminen on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin lyijyn korvaaminen, koska lyijylle on vaihtoehtoisia materiaaleja tarjolla.”
Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua ei pidä ministeriön kaavailemaa sääntelymallia hyväksyttävänä. ”Vapaa-ajankalastusvälineitä valmistavat ja maahantuovat yritykset ovat valmiita edistämään vapaaehtoisin toimin roskaantumisen estämistä.”
Lue lisää aiheesta:
Ympäristöministeriö haluaa ulottaa muovidirektiivin sääntelyn koskemaan merialueiden lisäksi sisävesien kalastus- ja vesiviljelyvälineitä
SUP-direktiivi
Kertakäyttömuovidirektiivin eli SUP-direktiivin (single-use plastics) tavoitteena on vähentää meriin ja vesistöihin päätyvää muoviroskaa, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.Sen soveltamisalaan kuuluvat tietyt direktiivissä nimenomaisesti luetellut kertakäyttömuovituotteet, oxo-hajoavasta muovista valmistetut muovituotteet sekä kaikki muovia sisältävät kalastusvälineet. Tuoteryhmästä riippuen edellytetään eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.Direktiiviin valmistelutyö Euroopan unionissa on viivästynyt. Se pitäisi saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 3.7.2021 mennessä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
