Energiapuun lisääntynyt korjuu ennakoi metsähakkeen käytön kasvua

Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 28 prosenttia. Näin kertoo Suomen metsäkeskus.

Öljyn osuus oli 21 prosenttia, kivihiilen 6 prosenttia ja turpeen 3 prosenttia. Fossiilisia polttoaineita hyödyntävän energiantuotannon alasajo on lisäämässä puupolttoaineiden kysyntää kautta maan.

Metsähakkeen osuus kiinteistä puupolttoaineista oli 39 prosenttia. Muut kiinteät puupolttoaineet koostuivat metsäteollisuuden sivutuotteista, kuoresta, sahanpurusta, puuntähteistä sekä kierrätyspuusta.

Energiapuun korjuu kasvoi 1,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Lisääntynyt korjuu kohdistui enimmäkseen harvennusmetsien energiapuuhun.

Harvennusmetsien pienpuun käyttö metsähakkeena kasvoi 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuutähteiden käyttö puolestaan väheni 0,4 miljoonaa kuutiometriä.

"Jos metsänhoidollista energiapuuta ei kerättäisi talteen, se kaadettaisiin maahan. Nopeasti lahotessaan pienpuu ja hakkuutähteet vapauttavat saman hiilimäärän ilmakehään kuin poltettaessa, mutta fossiilienergian korvaamisesta saatavat hyödyt kotimaahan jäisivät tulematta", kertoo metsäkeskuksen metsäenergian johtava asiantuntija Kyösti Turkia.

Runkopuun käyttö energiaksi kasvoi kolmanneksella 0,6 miljoonaan kuutiometriin. Kantojen käyttö energiantuotannossa väheni 0,3 miljoonaan kuutiometriin.

Metsähaketta käytettiin eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Myös Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla metsähaketta käytettiin paljon.

Kaakkois-Suomessa hakkuutähteiden käyttö lisääntyi. Muualla maassa hakkuutähteiden osuus pieneni.

Runkopuuta käytettiin energiantuotantoon eniten Pohjois-Savossa.

Etelä-Savossa metsähakkeen käytön kasvu etenee pääasiassa laitosteknisten uudistusten kautta. Siten turpeen käyttöä voidaan vähentää entisestään.

Lue myös:

Tuontihakkeen poltto kasvoi ja kotimaisen metsähakkeen väheni lämpö- ja voimalaitoksissa