Tämän vieraslajin muuttoliike Ruotsiin halutaan pysäyttää Merenkurkussa – Valassaarilta saatiin saaliiksi pariskunta
Merenkurkun saaristossa on neljässä päivässä metsästetty tehopartion voimin viisi supikoiraa ja sivusaaliina yksi minkki.
Supikoira määriteltiin tänä vuonna rauhoittamattomaksi vieraslajiksi. Merkittävimmät lajiin liittyvät terveysriskit ovat rabies ja loistaudit kuten myyräekinokokki. Kuva: Jukka PasonenTehopyynnissä on käytössä riistakameroita, kalasaalisloukkuja ja metsästäjäpartio koirineen. Pyyntiponnistus tehtiin tänne, koska laji leviää saaristossa. Siellä pikkupetojen metsästystä on vaikeakulkuisuuden vuoksi Manner-Suomea vähemmän.
"Tärkein tavoite saada laji poistettua uloimmilta saarilta. Erityisesti suojelualueilla on tarvetta pitkäkestoiselle supikoirakannan säätelylle", kertoo riistasuunnittelija Jaakko Hautanen Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan aluetoimistosta.
Uloimpana ulapalla sijaitsevalla Valassaarilta alkanut pyyntiurakka eteni kohti rannikkoa.
"Hankala sää on osin pakottanut veneellä liikkunutta partiota taukoihin ."
Valassaarilta alkaneessa metsästyksessä saatiin saaliiksi pariskunta. Tämä oli tärkeä löytö, sillä keväällä pariskunnalla olisi jo ollut pentue.
"Valasaarilta on vain muutamia kymmeniä kilometrejä Ruotsin puolelle, jonne supikoira voi vaeltaa jäätä pitkin ja jopa ylittää pieniä avovesialueita."
Tehopyynti kuuluu yhteispohjoismaiseen hankkeeseen, jolla pyritään ehkäisemään vieraslajin siirtyminen Merenkurkun yli Ruotsiin. Vuodesta 2011 asti vastaavanlaista metsästystä on tehty Länsi-Lapissa. Mukana ovat Suomen lisäksi Ruotsi ja Norja.
Ruotsissa kanta on Suomea pienempi, ja tällä hankkeella halutaan estää supikoiran vakiintuminen sikäläiseen luontoon.
"Ruotsalaiset poistavat siellä supikoirat sitä mukaa, kun niitä havaitaan."
Länsinaapurissa on järjestetty varoitussysteemi alueille, joilta supikoirilla on riski levittäytyä Ruotsin puolelle.
Valvonta tapahtuu hajuposteista näköetäisyydelle sijoitettujen riistakameroiden avulla. Näin voidaan tehokkaasti tarkkailla laajoja alueita ja saada tietoja siitä, onko alueella supikoiria.
Pannoituksia on tehty Ruotsissa ja Suomessa. Metsästystä on voitu helpottaa, kun pesiä onnistutaan paikallistamaan seuraamalla supikoiran pysähtymisiä.
"Myös täällä on näin saatu tietoa lajin liikkeistä. Merenkurkussa kanta on niin tiheä, ettei menetelmää käytetä yhtä tehokkaasti supikoirien poistoon."
Mustasaaren saariston neljän metsästysseuran alueella on pyydetty noin 130 yksilöä per vuosi kahden viime vuoden aikana. Björkön metsästysseuran saalismäärä on ollut noin 50 yksilöä vuodessa.
Kannan määrää on vaikea tarkasti sanoa, mutta ympäri maan levinnyttä supikoiraa elää Merenkurkussakin arviolta tuhansia yksilöitä.
Merenkurkussa moniruokaista vieraslajia pidetään erityisen haitallisena sorsalinnuille, mantereella myös muille maassa pesiville linnuille.
"Tässä hankkeessa on huomattu, että tarvitaan pitkäjänteistä ja erityisolosuhteet huomioivaa työtapaa. Paikalliset metsästäjät tuntevat alueen ja osaavat liikkua saaristossa. Supikoiran pyynnissä toimivia koiria on myös saatu avuksi lähialueilta."
Supikoirakannan vähentämistarve on Hautasen mukaan jatkuvaa.
"Toiveena on, että joka puolelle maata saadaan vastaavanlaista työtä Sotka- ja Helmi-hankkeiden avulla."
Lue lisää:
Video: Ylöjärveläinen Henri Ruotunen on koiransa kanssa supijahdissa
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
