
Suomen Metsästäjäliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ovat huolissaan siitä, ettei suurpetotyöryhmän julkistama raportti sisällä riittäviä keinoja suden ja muiden suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen. Tämä tuotiin esille tiistaina kansanedustajille järjestetyssä suurpetoinfossa.
”Lainsäädännön tulee olla ennakoitavaa ja selkeää, jotta voidaan välttää vuosia kestävät oikeusprosessit ja juridiset kokeilut”, totesi MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen, joka kuului myös itse suurpetotyöryhmän jäsenistöön.
”Lainsäädännön tulee olla ennakoitavaa ja selkeää, jotta voidaan välttää vuosia kestävät oikeusprosessit ja juridiset kokeilut.” Anna-Rosa Asikainen
Asikainen muistutti, että uudistetunkin lainsäädännön perusteella tehdyistä poikkeuslupapäätöksistä todennäköisesti valitetaan.
”Muutoksilla on tavoiteltava tilannetta, jossa mahdollisimman suurella todennäköisyydellä pystytään osoittamaan kaikkien poikkeuslupaedellytysten täyttyminen”, Asikainen totesi.
Eduskunnan kansalaistorilla tiistaina pidetyssä susitilaisuudessa esille nousi ennen kaikkea suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn liittyvä kysymys. Viitearvo eli suurpetolajin minimitaso on se suurpetolajien yksilöiden määrä, jonka ylittyessä kunkin suurpedon katsotaan olevan EU:n luontodirektiivin mukaisella suotuisalla suojelutasolla pitkällä aikavälillä. Yhtä ainoaa oikeaa tai yleisesti sovittua tapaa määrittää viitearvoa ei toistaiseksi ole.
Tilaisuudessa nousi esille tarve säätää siitä suden, karhun ja ilveksen osalta selkeästi laissa, sillä suojelutasolla on olennainen merkitys poikkeuslupaharkinnassa.
”Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tulee voida kohdistaa suojelun minimitason ylittäviin suurpetomääriin. Vaikutus suotuisaan suojelutasoon on yksi poikkeusluvan myöntämiseen vaikuttava tekijä, joten viitearvolla on iso merkitys. Tiedepohjaisuudesta huolimatta viitearvon määrittämiseen liittyy väistämättä valintoja, jotka on perusteltua antaa eduskunnan päätettäväksi”, toteaa MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen.
”Viitearvon määrittämiseen liittyy väistämättä valintoja, jotka on perusteltua antaa eduskunnan päätettäväksi.” Timo Leskinen
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan luontevin paikka suden suotuisan suojelutason viitearvolle ja sen taustoitukselle ja riskitasojen valinnalle on kannanhoitosuunnitelmassa.
Metsästäjäliittoa avustava lainoppinut, oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru muistutti, että oikeusistuimet ovat tähän saakka viitanneet kintaalla kannanhoitosuunnitelmille. Siksi järjestöt muistuttavat, että mikäli viitearvo kirjataan kannanhoitosuunnitelmiin, myös kannanhoitosuunnitelmien oikeudellinen asema on selkeästi kirjattava lakiin.
Ministerin erityisavustaja vakuuttaa Essayahin puolesta antamassaan vastauksessa, että kannanhoitosuunnitelmien asema aiotaan vahvistaa metsästyslain ja asetuksen kautta, jolloin myös viitearvolle tulee juridinen vahvistus ja alueelliset perustelut voidaan rakentaa oikeusistuimissa paremmin pitäviksi. Aikaisemmin kannanhoitosuunnitelmilla ei ole ollut juridista asemaa. Yksityiskohdat ja tarkemmat ratkaisut varmistuvat lainvalmistelun edetessä.
Essayah muistuttaa, että ratkaisevinta aiemman oikeuskäytännön perusteella on kannanhoidollisen metsästyksen hyväksyttävän päämäärän säätäminen.
”Viitearvosta on hyötyä vasta sitten, kun oikeus hyväksyy säädetyn päämäärän.”
Järjestöt odottavat ministeriöltä nyt pikaisesti ehdotusta lainsäädännön muuttamiseksi, jotta kaikki lainsäädännölliset muutokset saataisiin voimaan raportissa ehdotettujen muutosten kanssa toukokuussa 2025.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
