Hautala: Marina rikkidirektiivistä pilaa Suomen maineen Jätevesiasetuksen tavoite eitoteudu vuoteen 2016 mennessä
Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) näpäytti EU:n rikkidirektiivistä marisevia elinkeinoja.
”Valitusvirrellä ei myydä suomalaista clenatechiä”, ministeri totesi keskiviikkona ympäristötekniikan messuilla Helsingissä.
Hautala pelkää, että Suomesta syntyy mielikuva ympäristönsuojelua vastustavana maana.
Ministeri muistuttaa, että sama rikkidirektiivi koskee myös Ruotsia ja muita naapurimaita. Niissä ei kuitenkaan narista, vaan toteutetaan vaatimukset. Laivojen rikkipäästöihin löytyy jopa kotimainen ratkaisu eli Värtsilän moottorit.
Cleantech on vihreää ja puhdasta teknologiaa, jolla muun muassa hillitään ympäristön pilaantumista ja luonnonvarojen tuhlaamista. Hautala vakuuttaa, että valtiovalta tukee vihreän teknologian vientiä.
Kehitysyhteistyöhankkeissa etsitään liiketoimintamahdollisuuksia ja kansainvälistä rahoitusta vihreän teknologian yrityksille. Siten voidaan hillitä köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen aiheuttamia ongelmia.
Tarjolla on erilaisia työkaluja, joiden avulla yritykset voivat lyödä läpi maailmalla.
Vihreän teknologian eli Cleantech-toimialan odotetaan tuovan Suomeen jopa 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi alan liikevaihdon uskotaan yli tuplaantuvan 50 miljardiin euroon. Tavoitteet on kirjattu työ- ja elinkeinoministeriön laatimaan Cleantech-ohjelmaan.
Sen mukaan Suomen vahvuuksia ovat puhtaan energian tuotanto, teollisuuden ja rakennusten energiatehokkuus, resurssitehokkaat teolliset prosessit, veden käsittely sekä jätehuolto ja kierrätys.
KATJA KOLJONEN
Haja-asutusalueen jätevesiasetus on painunut kansalaisten mielissä unholaan. Niin voi päätellä Suomen ympäristökeskuksen tilastosta, jonka mukaan vasta 10–15 prosenttia kiinteistöistä on toteuttanut vaadittavan jätevesiremontin.
Asetus koskee satoja tuhansia maaseudun kiinteistöjä.
Jätevesien käsittely pitäisi hoitaa asetuksen vaatimalle tasolle vuoteen 2016 mennessä. Tässä vaiheessa on jo selvää, ettei tavoite toteudu läheskään kaikissa kiinteistöissä. Sitä ei kiistä myöskään tutkimusinsinööri Riitta Vilpas Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnosta piti tehdä vuoteen 2008 mennessä.
Sykellä ei ole tietoa, kuinka moni kiinteistö on tehnyt edes vaadittavan selvityksen.
Vilpas kertoo, että moni laitevalmistaja on ajautunut konkurssiin puhdistamojen heikon kysynnän vuoksi.
”Tuntuu, että ihmiset luulevat, ettei asetuksen muutoksen jälkeen tarvitse tehdä mitään.”
Jätevesiasetusta lievennettiin niin, että yli 68-vuotiaat voivat välttää remontin poikkeusluvalla. Lisäksi vaatimusta puhdistustehosta laskettiin fosforin osalta 85 prosentista 70 prosenttiin.
Vilpas muistuttaa, että asetus on yhä voimassa ja laki vaatii kiinteistöjä tehostamaan jätevesiensä käsittelyä. Hän patistaa kiinteistöjen omistajia ottamaan yhteyttä kuntaan ohjeiden saamiseksi.
Vilpas ei tiedä, millaiset sanktiot jätevesiremontin laiminlyönnistä ropsahtaa. Ensin kiinteistölle luultavasti annetaan vaade hoitaa asia kuntoon. Seuraava askel voisi olla sakko.
”Oletus kuitenkin on, että ihmiset noudattavat lakeja.”
Valvonta jää kunnan vastuulle. Vilpas toivoo, että aikarajan jälkeen naapurit ilmiantavat kiinteistöt, joissa remonttia ei ole vielä tehty.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
