MTK:n Mikko Tiirola: ”Markkinoiden ja metsänomistajan pitää saada päättää, mihin käyttöön puu milloinkin ohjautuu”

Miksi MTK viestii metsän­omistajille, että kannattaa välttää aavistushakkuita?

Haluamme rauhoitella metsänomistajia ja kertoa, että hätäpäissä tehtyjä ratkaisuja kannattaa välttää. Vaikka metsäasiat ovat olleet vahvasti esillä mediassa, Euroopan unionista ei ole vielä tullut metsän käyttöä rajoittavia päätöksiä. Äkkinäiset hakkuupäätökset voivat aiheuttaa myös ylitarjontaa puumarkkinoille.

Monille voi olla yllätys se, että Marinin hallituskaudella metsänomistajille ei juuri tullut negatiivisia päätöksiä kotimaasta eikä Euroopan unionista. Päinvastoin metsäteollisuuteen investoitiin enemmän kuin millään muulla hallituskaudella.

Perustele, miksi yksityismetsän­omistus on Suomen kannalta paras metsänomistusmuoto.

Suomalaiset perhemetsät ja yhteismetsät ovat laajan kansanjoukon omistamia ja siksi vakaassa ja kasvollisessa omistuksessa. Perhemetsätalouteen liittyy myös ylisukupolvisuus, joka tarkoittaa kestävyyttä ja jatkuvuutta hyvän metsänhoidon näkökulmasta.

Oletko huolissasi maamme metsien nopeasta siirtymisestä ulkomaisten rahastojen ja sijoittajien haltuun?

Olen. Riski liittyy siihen, että rahastojen sijoitushorisontti on usein vain 5–7 vuotta. Suomessa perustettuja isoja metsärahastoja on jo myyty ulkomaalaiseen omistukseen. On tutkimusnäyttöä siitä, että ulkomainen metsänomistus ei välttämättä jätä verojalanjälkeä Suomeen, vaan sijoitustuotot voidaan yritysjärjestelyin siirtää maasta pois verotta. Rahastojen myötä metsätalouden pitkäjänteisyys kärsii, ja myös metsätalouden paikallinen hyväksyttävyys voi rajujen hakkuiden myötä heiketä.

Kaikkia metsää omistavia rahastoja ei voi toki niputtaa samaan ryhmään. Esimerkiksi eläkevakuutuslaitokset ovat pitkäjänteisiä metsäsijoittajia, jotka hoitavat metsiään perhemetsätalouden periaattein.

Miten tätä siirtymää pitäisi estää?

Marinin hallituksen aikana tilkittiin jo yksi porsaanreikä. Metsärahastot eivät voi enää muodostaa virtuaalisia yhteismetsiä ja saada sitä kautta samaa metsävähennys- oikeutta kuin perhemetsänomistajat ja yhteismetsät.

Metsävähennysprosentin nostaminen parantaisi yksityisten metsänomistajien ja yhteismetsien kilpailukykyä metsätilojen tarjouskilpailuissa rahastoihin verrattuna.

Miten metsävähennystä kannattaisi uudistaa?

MTK:n tavoitteena on nostaa metsävähennys nykyisestä 60 prosentista 90 prosenttiin. Tavoittelemme järjestelmän laajentamista siten, että metsänomistaja voisi hyödyntää metsävähennystä kaikissa metsäomistuksissaan. Nyt vähennyksen saa tehdä vain sellaisen tilan puukaupasta, jolle vähennysoikeus on myönnetty. Edellä esitetyn uudistuksen vaikutus valtion verotuloihin olisi 20–30 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikä on tärkein viestisi Suomen uudelle hallitukselle?

Pidetään yhtenäisesti metsänomistajan puolia EU:ssa. Tärkeintä on varmistaa se, että omaisuudensuojaa kunnioitetaan, markkinoihin luotetaan eikä hakkuita tai puun energiakäyttöä lähdetä rajoittamaan.

Tavoittelemme myös esimerkiksi oman hankintatyön verovapaan osuuden korottamista 125 kuutiosta 500 kuutiometriin vuodessa. Tämä kannustaisi omatoimiseen korjuuseen ja helpottaisi metsäalan työvoimapulaa. Uudistuksen hintalappu valtiolle olisi noin miljoona euroa.

Toinen noin miljoona euroa maksava oman metsätyön lisäämiseen kannustava uudistus olisi se, että metsänomistajille annettaisiin samansuuruinen matkakulujen verovähennysoikeus kuin palkansaajilla ja muilla yrittäjillä. Nyt kilometrikorvaus ja päivärahat ovat pienemmät kuin muilla yrittäjillä.

Suomessa on tehty viime vuosina runsaasti metsäteollisuus­investointeja. Riittääkö puu?

Puu riittää, se on selvä. Puun käyttö oli viime vuonna 75 miljoonaa kuutiometriä, missä on mukana kotitarvepuu. Suomen metsien kasvu oli 103,5 kuutiometriä. Luonnonpoistumaa lahopuun kautta oli 14 miljoonaa kuutiota. Noin 14 miljoonaa kuutiota vuosikasvusta jäi siten vielä lisäämään metsien hiilivarantoa.

Viime vuosien aikana puun käyttöä lisääviä uusia investointeja on tehty ja tehdään yhteensä noin seitsemän miljoonan kuutiometrin verran. Ei ole realistista toivoa investointien jatkuvan samaa tahtia.

MTK vastustaa puun niin sanottua kaskadikäyttöä, jossa valtio tai Euroopan unioni määräisi, mihin käyttötarkoitukseen mitäkin puuta saa käyttää. Tämä voisi tuoda rajoituksia esimerkiksi kuitupuun energiakäyttöön. Markkinoiden ja metsänomistajan pitää saada päättää, mihin käyttöön puu milloinkin ohjautuu.

Miten kuvailisit MTK:n roolia Brysselissä? Onko se viivytystaistelua komission metsälinjaa vastaan?

Brysselissä pitää ehdottomasti olla, ja siellä MTK on ollut jo yli 30 vuotta. Edunvalvonnan menestymisen edellytys on se, että Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF ajaa metsänomistajien asioita kaikkien 16 miljoonan eurooppalaisen metsänomistajan äänellä. Tällä edunvalvontarakenteella olemme pystyneet vaikuttamaan useimpiin komission esityksiin, jotka puuttuvat metsänomistajan omaisuudensuojaan. Markkinoimme myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä Metsäsi puolustusliitto -teemalla.

Mitä pitäisi tehdä voimalinjojen alle jäävien maiden surkeille lunastuskorvauksille?

Nopeana korjaustoimena esitämme siirtolinjojen lunastuskorvauskäytäntöjen pikaista uudistamista esimerkiksi kaivoslain louhintakorvauksen kaltaisena vuosittaisena hehtaarikohtaisena korvauksena. Toiseksi esitämme velvoittavan lainsäädännön luomista yhteispylväsmenettelyn edistämiseksi, jotta ehkäistään metsäalueiden pirstoutumista.

Ajamme myös koko lunastuslain uudistamista. Lunastettavasta omaisuudesta pitäisi maksaa korvaus, joka olisi sidottu lunastajan alueesta saamaan tuottoon. Näin menetellään jo monissa Euroopan maissa.

Milloin hiilensidonnasta tulee metsänomistajille todellista liiketoimintaa?

Hiilensidonnan lisäyksestä saa nytkin pientä korvausta esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten Hiilipalvelun kautta. Varsinaiseksi liiketoiminnaksi hiilensidonta voi muodostua sitten, kun Euroopan unionissa ja Suomessa saatetaan voimaan lainsäädäntö, joka tunnustaa hiilensidonnan metsänomistajan omaisuudeksi. Tällä hetkellä hiilensidonta on sosialisoitu valtiolle. Toimivien hiilimarkkinoiden syntyminen kestää todennäköisesti vielä aika pitkään.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävin kaksi viikkoa sitten katsomassa pääsiäisenä tehdyn kevään viimeisen koneellisen harvennuksen korjuujälkeä. Ei ollut moitittavaa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.