Soiden vesienpalautuksen vaikutuksista reunametsiin käynnistyy tutkimus – vettymistä seurataan viidessä kohteessa
Muutokset pohjaveden korkeuksissa kiinnostavat soiden lähimetsien omistajia.
Kontiolahden kunta ennallisti viime vuonna kosteikon entiselle turvetuotantoalueelle. Kuva: Lari LievonenMetsäojitusten vaikutuksesta kuivahtaneiden suojelusoiden tilaa on paikoin parannettu palauttamalla sinne vesi. Nyt käynnistyy tutkimus, mitä vaikutuksia vesienpalautuksesta on suojelualueeseen rajoittuvaan talousmetsään, ja mikä on palautuksen vaikutus hiilensidontaan, Tapio tiedottaa.
Hanke toteutetaan viidellä pilottikohteella, joilla seurataan pohjaveden korkeutta, hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä sekä puuston kasvua. Tieto on tärkeä neuvoteltaessa maanomistajan kanssa vesienjohtamismahdollisuuksista.
Tutkimuskohteet ovat Kouvolan Enäsuo, Pielaveden Kurkisuo, Sievin Pesäneva sekä Utajärven Iso Särkisuo ja Hillikkosuo.
Suojelusoiden viereisten talousmetsien vettyminen minimoidaan huolellisella suunnittelulla. Maanomistajan kannalta on merkitystä, aiheuttavatko toimet vettymishaittaa hänen maallaan ja mikä on haitan merkitys puuston kasvulle.
Testialueille asennetaan pohjaveden korkeutta mittaavat anturit. Lisäksi koealueilla tehdään puustomittauksia sekä otetaan lusto-, neulas- ja lehtinäytteitä. Kahdella alueella mitataan lisäksi turpeen hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä.
Seuranta aloitetaan tänä vuonna ja vedenpalautus toteutetaan 2023. Seurantaa jatketaan vuoden 2024 loppuun.
Vesienpalautus suojelusoille on yleistynyt viime vuosina. Vesienpalautus johtaa suokasvillisuuden ja turpeen kasvun vähittäiseen elpymiseen alueella sekä lisää hiilensidontaa.
Vesienpalautus toteutetaan kaivamalla suolle oja tai ojia veden luontaisia virtausreittejä matkien ja annetaan veden virrata suolle. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on palauttaa vesiä 400 kuivahtaneelle suolle vuosikymmenen aikana.
Vesienpalautus onnistuu parhaiten aapasoilla. Aapasuon kovera muoto mahdollistaa vesien johtamisen suon reunaosista keskustaan. Samalla vettymishaitat suon ulkopuolella jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Aapasoita on yleisesti Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Eniten vesienpalautukseen soveltuvia kohteita on Pohjois-Pohjanmaalla.
Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus.
Lue myös
Tapio ja Metsäkeskus suunnittelevat veden palauttamista suojelusoille
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
