

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei pidä perusteltuna tavoitetta yrittää sovittaa patojen purkamisen kaltaisia ennallistamistoimia ja sähköntuotannon tukemista samoihin kohteisiin.
Pääministeri osallistui perjantaina Sysmässä Virtaankosken ennallistamishankeen päätöstä juhlistavaan kutsuvierastilaisuuteen.
”Suuri osa näistä Suomessa olevista kalojen vaellusesteistä on sähkötuotannossa merkitykseltään niin pieniä, että niitä ei oikeasti ole perusteltua käyttää sähkötuotannossa.”
Kohteilla Orpo viittaa muun muassa juuri avattuun Virtaan vapautettuun jokeen. Virtaankosken ennallistamishankkeessa joesta purettiin vanha voimalapato, ja siihen rakennettiin uusi luonnonmukainen pohjakynnys.
Orpon mukaan ennallistettaviksi tulisikin valita ne kohteet, joilla ei ole merkittävää roolia sähköntuotannossa, mutta joilla on sitäkin suurempi merkitys alueen luontoarvojen kannalta.
Mitä Suomen suuriin jokiin tulee, on Orpon mukaan niiden tarve sähköntuotannossa tosiasia vielä pitkään. Niiden kohdalla vaelluskalojen liikkuminen pyritään hänen mukaansa varmistamaan kalateiden avulla.
Kalatiellä tarkoitetaan rakennelmaa, jonka avulla vaelluskalat pystyvät nousemaan koskissa, joissa esimerkiksi pato estäisi muuten niiden kulun ylävirtaan.
Orpon mukaan ennallistettaviksi tulisikin valita ne kohteet, joilla ei ole merkittävää roolia sähköntuotannossa, mutta joilla on sitäkin suurempi merkitys alueen luontoarvojen kannalta.

Ennallistamisasetus on herättänyt keskustelua asetuksen vaikutuksista yksityiseen metsänomistajaan.
”Uusi komissio tulee luultavasti tarkastelemaan vielä ennallistamisasetusta, mutta en vielä tiedä mille tasolle asti, ja mitä se käytännössä metsänomistajalle tarkoittaisi”, Orpo toteaa.
Euroopan komission alustavan arvion mukaan noin viidennes ennallistamisasetuksen kustannuksista kohdistuu metsiin. Valtion omistamia metsiä on jo ennallistettu muun muassa eri yritysten rahoituksella.
Yksi vapautetun Virtaankosken ennallistamishankkeessa rahoittaja on metsäyhtiö Metsä Group.
”Hallitus kiinnittää huomiota yhdessä metsänomistajien ja metsäyhtiöiden kanssa ennallistamisasioihin ja siihen, että vaikka me käytämme metsiä talouskäyttöön, samaan aikaan myös huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta.”
Yhdeksi keinoksi Orpo nostaa luontoarvokaupan kaltaiset kompensaatiomahdollisuudet.
”Uusi komissio tulee luultavasti tarkastelemaan vielä ennallistamisasetusta.”
Orpo kommentoi MT:lle myös maatalouden tilannetta. Pääministerin mukaan jauhelihan saatavuusongelmat ovat yksi esimerkki siitä, kuinka haavoittuva huoltovarmuus voi paikoin olla.
Pääministeri näkee suomalaisen ruuan tuottamisen osana toimivaa huoltovarmuusketjua, joka pitää jatkossakin turvata.
”Huoltovarmuuteen on herätty. Se tuo entisestään oikeutusta sille, että me puolustamme suomalaista ruoantuotantoa, koko ruokaketjua.”
Orpo korostaa, ettei hänellä ei ole mitään harhakäsitystä siitä, että millaisen tuottavuus- ja kannattavuusongelman kanssa maatalous pyörii.
”Sen takia nyt meillä on kaikki paukut seuraavan cap-kauden tukiratkaisussa.”
Orpo korostaa myös sääntelyn purun tärkeyttä. Orpon viesti viljelijälle ja ruoantuottajalle on, että asioita heidän hyväkseen ollaan tekemässä.
”Ymmärrämme suomalaisen ruoantuotannon arvon ja huoltovarmuusmerkityksen. Tiedossa on myös kannattavuustilanne ja siihen liittyvät haasteet, byrokratian rasittavuus ja kustannusten lisääntymisen vaikutus.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
