Petteri Taalas ihmettelee Metsämiesten säätiön julkaisemassa haastattelussa Suomen ilmastokeskustelua, jossa metsät on nostettu tikunnokkaan
Taalaksen mukaan muualla keskitytään päästöjä tuottavaan energiatuotantoon, liikenteeseen ja teollisuuteen.Tilaajalle
Petteri Taalas odottaa, että Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Kuva: Jarkko SirkiäSuomessa ilmastokeskustelu keskittyy metsiin ja niiden nieluihin. Muualla maailmassa päästöjä tuottava energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.
”Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikunnokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu”, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas alunperin Metsämiesten säätiön verkkosivulla julkaistussa haastattelussa.
Taalaksen mukaan Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä arvioida kokonaisuutta. Siinä pitäisi huomioida ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi myös talous, työllisyys sekä vaikutukset omaisuuden arvoihin.
Metsän hiilinielun nostaminen tikun nokkaan on suomalainen erityispiirre.
Taalaksen mukaan Suomi korosti EU:n ilmastoneuvotteluissa metsien merkitystä hiilen sitojana saadakseen hyvitystä päästövähennysten taakanjaossa. Samalla ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona.
”Tämä johti vaatimuksiin vähentää metsien hyötykäyttöä, missä unohdettiin metsien omaisuuden suoja sekä sen talous- ja työllisyysvaikutukset.”
Taalas toivoo poliittisilta päättäjiltä, että ilmastoratkaisuja katsottaisiin kokonaisuuden ja Suomen edun kannalta.
”Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä.”
”Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisen 15 vuoden aikana.”
Taalas muistuttaa, että trooppisten metsien hävittäminen on metsien käytön kannalta keskeisin ilmastohaaste, eikä niinkään mitä meidän metsissämme tapahtuu.
Eurooppa on ainoa osa maailmaa, missä hiilinielut ovat kasvaneet viimeisen parin sadan vuoden aikana ja siitä on kiittäminen muun muassa Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikkaa.
Taalas arvioi, että jos Suomessa ilmaston nimissä alettaisiin rajoittaa hakkuita, ne siirtyisivät muihin maihin.
”Monessa maassa, kuten esimerkiksi Venäjällä, metsien uudistamisen kulttuuri on paljon heikompi kuin meillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että me ulkoistaisimme globaalin ilmasto-ongelman muualle, sen sijaan että harjoitamme edelleen kestävää metsätaloutta Suomessa.”
Suomen ilmastotavoite vuonna 2035 on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC: n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta vuonna 2050, mikä riittäisi 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.
”Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, missä arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.”
Eräs esimerkki haasteesta on paine maa- ja metsätalouden toimintoja kohtaan ilmastomuutoksen ratkaisijana.
Edelleen 85 prosenttia ilmastomuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeä nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen.
Taalas jaksaa muistuttaa, että ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu on fossiilipohjaisen energian käytöstä luopuminen. Suomi on tässä kunnostautunut varsin hyvin lisäämällä ydinvoimaa ja tuulivoimaa sekä kasvattamalla hiilinieluja.
”Pääviestini on se, että edelleen 85 prosenttia ilmastomuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeä nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen”, Taalas sanoo.
Venäjän sota aiheuttaa Taalaksen mukaan viivästystä vihreään siirtymään.
”Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista”, Taalas näkee.
Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia.
”IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisi tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan”, sanoo Taalas.
Juttu perustuu Metsämiesten säätiön sivuilta löytyvään Petteri Taalaksen haastatteluun.
Lue myös:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
