Luken mukaan villisikakannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 500 villisikaa tammikuussa 2023. Kuva: Johannes Wiehn
Jos Suomessa löytyisi sikaruttoon kuollut villisika, tämä kaikki tapahtuisi: Alue eristetään, liikkuminen kielletään ja hakkuut perutaan jopa vuosiksi
Ruokaviraston mukaan Suomessa on valmiudet eristää isojakin maa-alueita villisioista löytyvän afrikkalaisen sikaruton varalle jopa vuosiksi. Ruotsin Fagerstassa on eristetty noin 100 000 hehtaarin alue taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
Eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi toimivaltainen viranomainen on Ruokavirasto. Kuva: RuokavirastoRuokaviraston mukaan Suomessa on suunnitelmat ja valmius eristää Ruotsin tavalla suuriakin maa-alueita afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. Ruotsissa sikaruttoa on löytynyt tuoreimman tiedon mukaan seitsemästä kuolleesta villisiasta.
Viranomaiset ovat eristäneet noin 100 000 hehtaarin alueen Keski-Ruotsin Fagerstassa. Eristysrenkaan sisällä hakkuut ja metsässä liikkuminen on kokonaan kielletty myös maanomistajalta toistaiseksi. Asiasta on uutisoinut muun muassa ATL.
”Käytännössä vyöhykkeet ovat olleet Tsekkiä lukuun ottamatta kuukausia tai jopa vuosia voimassa, ja niitä on lähinnä vain laajennettu.”
Ruokaviraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu kommentoi MT:lle, että Suomessa suunnitelmat ovat samansuuntaiset, mikäli yksikin sikaruttoon kuollut villisika jostain löytyisi. Eristys voisi kestää alueella jopa vuosia.
”Käytännössä vyöhykkeet ovat olleet Tsekkiä lukuun ottamatta kuukausia tai jopa vuosia voimassa, ja niitä on lähinnä vain laajennettu. Tätä samaa olisi todennäköisesti odotettavissa, jos Suomessa todettaisiin villisioissa ASF:ää”, Kiviruusu sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) vahvistaa MT:lle, että metsä voitaisiin eristää.
”Meillä on hyvä varautumisjärjestelmä ja tietenkin täytyy toivoa, että mitään ei tapahdu. Tartunta-alueella kaikki liikkuminen on pahasta. Tietysti toimenpiteiden täytyy olla suhteessa uhkaan.”
Essayah toivoo, että Ruotsissa ei käytäisi nyt metsästysmatkoilla.
”Ylimääräisiä riskejä ei kannata ottaa. Riski koskee myös esimerkiksi metsäkoneurakointia. Ruotsissa voi mennä vuodesta kahteen, että tilanne saadaan haltuun.”
”Ylimääräisiä riskejä ei kannata ottaa. Riski koskee myös esimerkiksi metsäkoneurakointia. Ruotsissa voi mennä vuodesta kahteen, että tilanne saadaan haltuun.”
Jos afrikkalaista sikaruttoa todettaisiin Suomen villisioissa, Ruokavirasto perustaisi alueelle tartuntavyöhykkeen, jolla kiellettäisiin Ruotsin tavalla metsästäminen ja rajoitettaisiin muutakin metsässä liikkumista, kuten marjastusta ja muuta metsien hyödyntämistä.
Alue voisi kasvaa kymmenien tai satojen tuhansien hehtaarien kokoiseksi.
”Rajoitetun alueen koko riippuisi siitä, minkälainen villisikapopulaatio alueella arvioitaisiin olevan, miten sen arvioitaisiin liikkuvan, ja kuinka laajalta alueelta tartunnan saaneita eläimiä löytyisi. Alue voisi siten olla myös melko suuri”, Kiviruusu sanoo.
Esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa on yritetty aidata alueita, joilta ruttoa on löytynyt. Syynä rajoituksille on se, että villisiat eivät liikkuisi ihmisten takia alueelta poispäin. Virus voisi myös kulkeutua ajoneuvon tai ihmisen mukana muualle Suomeen.
Eristystä on mahdollista tukea myös aitojen avulla, joskin tätä vaihtoehtoa Ruokavirasto ei pidä helppona.
”Aitaaminen on hankalaa ja siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Se on myös kallista ja jotta aita olisi tarpeeksi vahva, ei ihan heppoinen riitä. Lisäksi siihen tulisi paljon aukkoja teiden ja vesistöjen takia. Ehkä jossain paikassa ja tilanteessa aitaamista voitaisiin käyttää apuna. Saksassa aitaaminen ei ole onnistunut erityisen hyvin, mutta Belgiassa siitä oli apua.”
Eristys pysyy paikallaan niin kauan, kunnes alue on haravoitu ja villisikakanta saatu alas. Käytännössä vaiheet etenevät niin, että ensin kaadettaisiin villisikayksilöt tartunta-alueen ulkopuolelta ja etsitään kuolleet ruhot vyöhykkeen sisältä. Kun ruhoja ei enää löydy, alettaisiin kaataa kaikki villisiat alueen sisältä.
”Myös hallittuun kuolleiden villisikojen etsintään liittyy monia haasteita”
”Siis jos se on mahdollista”, Kiviruusu sanoo ja jatkaa:
”Se kuulostaa helpommalta kuin on. Myös hallittuun kuolleiden villisikojen etsintään liittyy monia haasteita”.
Kiviruusu viittaa hankaluuksiin etsiä tuhansien hehtaarien alue ja kaataa koko kanta alueella.
Tartuntavyöhykkeen rajoituksia voitaisiin kuitenkin jossain vaiheessa keventää. Riskiarvion tekemisessä käytettäisiin apuna erilaisia eläintautien ja elinkeinon asiantuntijoita sekä löydöksiä ja tutkimustuloksia.
”Afrikkalaisen sikaruton tapauksessa tartuntavyöhyke olisi ikävä kyllä voimassa pitkään, mutta voi olla, että joitakin rajoituksia alueella liikkumiseen voitaisiin höllentää jo ennen koko vyöhykkeen purkamista”, Kiviruusu sanoo.
Metsänomistajille ei olisi automaattisesti tulossa korvauksia siitä, että hakkuut keskeytyvät tai omaa metsäänsä ei voisi tartuntojen takia käyttää.
”Eläintautilain nojalla korvauksia voivat saada vain eläinten omistajat, ja muita mahdollisia korvauksia käsiteltäisiin valtion tasolla erikseen.”
Ruokavirasto kehoittaa nyt maanomistajia tarkkaavaisuuteen metsissään. Kuolleista villisioista tulisi ilmoittaa oman alueen virkaeläinlääkärille, joka järjestää näytteenoton siasta ja antaa tarvittavat muut ohjeet.
Kuolleen villisian ilmoittamisesta Ruokavirasto maksaa sadan euron palkkion.
13.9.2023 klo 9:38: Juttuun lisätty maa- ja metsätalousministerin kommentit.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
