Osaatko toimia oikein, kun hirvieläin pamahtaa peltiin? Näin asiantuntija neuvoo merkitsemään kolaripaikan, jotta loukkaantunut eläin löydetään

Mikko Peltola toteuttaa suurriistavirka-avun tehtäviä Mynämäen riistanhoitoyhdistyksessä. Apuna on karkeakarvainen mäyräkoira Raika. Kuva: Mikko Peltola

Esimerkki valotikulla ja riistaonnettomuusmerkillä merkatusta kolaripaikasta. Pimeässä hohtava valo helpotti Peltolaa löytämään onnettomuuspaikan vilkasliikenteisen tien reunasta. Kuva: Mikko Peltola

Pimeä tie, märkä asfaltti ja vastaantulevan auton silmiä häikäisevän kirkkaat valot. Pian valokiilassa vilahtaa kolme peuraa. Auton kyljestä kuluu kova pamaus, ja kuskin suusta lentää ärräpäitä.

Ylläkuvatun kaltainen tilanne on arkipäivää esimerkiksi Varsinais-Suomessa. Myös jutun kirjoittanut toimittaja pääsi todistamaan vastaavaa kolarihetkeä joulukuussa Mynämäellä. Tällä kertaa sekä auto että peura selvisivät törmäyksestä mustelmilla. Yllättävä ja odottamaton tilanne säikäyttää kuitenkin aina kuskin.

"Usein kaiken kurjuuden keskellä unohtuu merkata paikka, missä onnettomuus tapahtui. Merkitseminen on kuitenkin erittäin tärkeää", korostaa suurriistavirka-avun (SRVA) henkilöstöön kuuluva Mikko Peltola. Hän on ollut mukana toiminnassa reilut viisi vuotta Mynämäen riistanhoitoyhdistyksen alueella.

"Siinä vaiheessa, kun soitetaan poliisi, pitää kolaripaikan olla merkittynä. Viranomaiselle tulee kertoa, missä paikka on ja miten se on merkitty. Poliisi välittää sitten tiedon eteenpäin suurriistavirka-avulle", Peltola kertoo.

Yksi suurriistavirka-avun tehtävistä on kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen. Mitä paremmin kolaripaikan merkitsee ja kuvailee poliisille, sitä tehokkaammin sujuu loukkaantuneen eläimen löytyminen.

"Tehtäviä tulee jopa kymmeniä viikossa. Nyt on ollut hiljaisempaa. Eniten kolareita tulee peurapukin ja kaurispukin kiima-aikoina sekä silloin, kun hirvieläimet lähtevät rannikolta talvilaitumille sisämaahan."

Myös keliolosuhteet vaikuttavat paljon. Musta maa, sade, sumu sekä jonossa lyhyillä ajovaloilla ajavat autot hankaloittavat hirvieläinten havaitsemista ajoissa.

Jos kolari sattuu omalle kohdalle, miten paikka pitäisi merkitä?

"Ei ole väliä, millä paikka merkataan, kunhan on joku merkki. Se voi olla muovipussi, valotikku, kertakäyttöastia tai vaikka pariton sukka, joka sidotaan esimerkiksi oksaan, kaiteeseen tai aurauskeppiin."

Kolaripaikan merkitsemiseen on olemassa myös erillinen riistaonnettomuuslappu, jonka voi tulostaa itse valmiiksi autoon.

Tärkeää on asettaa merkki sille puolelle tietä, mihin suuntaan kolarissa loukkaantunut eläin on lähtenyt. Oikeaoppinen merkintä säästää huomattavasti vapaaehtoisesti työskentelevien SRVA-henkilöiden aikaa.

Merkitsemiseen voi käyttää Peltolan mukaan myös pelastuslaitoksen käyttämää keltaista nauhaa, jos pelastuslaitoksen tulo kolaripaikalle on tarpeen. "Otamme nauhat aina pois, ettei vanhoja jää näkymään."

Jos autosta ei löydy mitään merkkaamiseen sopivaa, on hyvä keino painaa mieleensä vähintään seuraava tienhaara ja teiden nimet.

Lähes yhtä tärkeää kolaripaikan merkkaamisen kanssa on tilannenopeuden huomioiminen.

"Jos näet, että tien varressa menee ihminen liivin, lampun ja koiran kanssa, on syytä hiljentää", Peltola muistuttaa.

Hänen mukaansa ihmiset ajavat pääsääntöisesti ohi kaasujalkaa hellittämättä.

"On kurjaa etsiä kolaripaikkaa pimeässä vilkasliikenteisen tien varressa. Hidastakaa ja olkaa tarkkana!" hän huomauttaa autoilijoille.

Peltola kertoo myös syksyllä sattuneesta kolarista, jossa loukkaantunut peura löytyi konkkaamasta pellolta.

"Se oli niin sekaisin, että meni takaisin tielle. Ajoin omalla autollani pellolle ja näytin valoa tielle, jotta autoilijat näkisivät peuran. Oli tosi lähellä, ettei se jäänyt alle toisenkin kerran."

Peltola on yksi Houkuttelupyynti-nimisen ryhmän jäsenistä. Ryhmä päivittää kuulumisia muun muassa suurriistavirka-apuun liittyvistä tehtävistä sosiaalisen median kanavissa kuten Facebookissa.

• Varoita muuta liikennettä. Aseta varoituskolmio parinsadan metrin päähän onnettomuuspaikasta. Siirrä ajoneuvo tien reunaan ja laita hätävilkut päälle.
• Huolehdi loukkaantuneista.
• Soita hätäkeskukseen. Riistakolareista tulee aina ilmoittaa poliisille soittamalla hätänumeroon 112. Pienikin törmäys voi aiheuttaa eläimen loukkaantumisen.
• Anna tarkka paikkakuvaus. Näppärä keino kolaripaikan välittämiseen on soittaa hätäpuhelu Suomi 112 -mobiilisovelluksen kautta. Näin hätäkeskus saa suoraan soittajan sijaintitiedon. Voit myös katsella ympärillä näkyviä tienviittoja ja -kylttejä. Jos et tee ilmoitusta suoraan onnettomuuspaikalta, nollaa ainakin auton välimatkamittari ennen poistumista. Näin tiedät, miten pitkän matkan ajoit ennen ilmoitusta.
• Merkitse onnettomuuspaikka. Merkintä tulee tehdä tien reunaan. Sen voi tehdä netistä tulostetulla riistaonnettomuusmerkillä tai muulla riittävän näkyvällä tavalla. Merkki tulee asettaa kohtaan, jossa onnettomuudessa kuollut eläin on tai josta loukkaantunut eläin on jatkanut matkaansa. Aseta merkki sille puolelle tietä, mihin eläin katosi. Älä merkitse loukkaantuneen eläimen pakoreittiä. Jälkien sotkeminen hankaloittaa jälkikoiran työtä.
• Odota lupaa lähteä. Poliisi kertoo ilmoituksen jälkeen, saako kolaripaikalta lähteä. Jos henkilövahinkoja tai muuta erityistä ei ole, poliisi ottaa yhteyttä suurriistavirka-apuryhmään (SRVA), joka huolehtii tilanteen loppuunsaattamisesta kuolleen tai loukkaantuneen eläimen suhteen. Kuolleet hirvieläimet ja villisiat kuuluvat alueen riistanhoitoyhdistykselle ja suurpedot valtiolle. Jos eläin on loukkaantunut, jätä se rauhaan, jotta et lisää sen stressiä. Loukkaantuneen riistaeläimen lopettaminen on sallittua, mutta jos epäilet yhtään osaatko tehdä sen oikein, on toimenpide parempi jättää ammattilaiselle.
• Lähde: Riistakeskus