Juhana Simula innostui opiskelemaan metsänhoitajaksi, koska halusi yhdistää luonnonvarojen käyttöä ja kaupallista osaamista. Kuva: Maria Miklas
Metsäanalyytikkona työskentelevä metsänomistaja Juhana Simula laskee tarkkaan metsätalouden tuottoa ‒ ”Metsän hyvä tuotto muodostuu tilan järkevästä ostohinnasta ja oikeaan aikaan tehdyistä hoitotoimista”
Metsänhoitajaopinnot innostivat Juhana Simulan hankkimaan omaa metsää. Hän uskoo pääsevänsä omalla palstallaan neljän prosentin vuotuiseen tuottoon ja pitää sitä riittävänä suhteellisen pieniriskiselle sijoitukselle.Tilaajalle
Juhana Simula löysi kymmenen hehtaarin kokoisen metsäpalstansa laittamalla ostoilmoituksen maakuntalehteen. ”Omistaja halusi myydä palstansa metsäammattilaiselle, jotta tilan hyvä metsänhoito jatkuisi.” Kuva: Maria MiklasEtanolilla kulkeva Saab pöllyttää viivasuoraa metsätietä Kuortaneen mäntykankailla. Tie on tullut metsänhoitaja Juhana Simulalle tutuksi kahden viime vuoden aikana. Hän etsi pitkään ostettavaa metsäpalstaa, kunnes lopulta tärppäsi.
”Etsin metsätilaa Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjois-Pirkanmaalta kiinteistönvälittäjien kautta. Tein tarjouksiakin, mutta palstojen hinnat nousivat usein hurjan korkeiksi tulevaan tuotto-odotukseen nähden. Viimein laitoin ostoilmoituksen maakuntalehteen, ja sieltä tärppäsi. Omistajalle oli tärkeää, että hänen hyvin hoitamansa palsta siirtyy metsäammattilaiselle, jotta hyvä metsänhoito jatkuu”, kertoo Simula, 28.
Toteutuneen metsätilakaupan reilun 3 000 euron hehtaarihintaa Simula ei pidä erityisen edullisena mutta kuitenkin kohtalaisen järkevänä hyvin hoidetulle, 50-vuotiaalle männikölle.
Paluu kotiseudulle
Vaikka puut kasvavat hyvin, palsta ei ollut aivan sellainen kuin metsätöistä tykkäävä Simula toivoi.
”Kymmenen hehtaarin palsta on varttunutta, kolmoskehitysluokan männikköä, joka on ensiharvennettu ja kasvatuslannoitettu 11 vuotta sitten. Raivaussahan kanssa tänne ei ole tarvetta tulla. Seuraavia hoitotoimia tarvitaan vasta 5–10 vuoden päästä. Käynkin täällä isäni kanssa tekemässä vain polttopuita ja kuuntelemassa, kun raha kasvaa puissa. Tältä kannalta palsta on vähän tylsä”, Simula nauraa.
Etelä-Pohjanmaalle Juhana Simulaa veti suunnitelma siitä, että perhe muuttaisi jossain vaiheessa takaisin hänen synnyinseuduilleen. Kaksi vuotta metsäpalstan ostamisen jälkeen suunnitelma on toteutunut. Kolmihenkinen perhe muuttaa piakkoin Helsingin Töölöstä Seinäjoelle valmistuvaan hirsitaloon. Sieltä Kuortaneen metsäpalstalle on matkaa vajaat 50 kilometriä.
Simula kertoo, että tuntui mukavalta kävellä ensimmäistä kertaa omassa metsässä, kun asia oli ollut haaveissa useamman vuoden ajan.
”Tuntuu hyvältä olla maanomistaja. Moni asia on ohimenevää, mutta maa on pysyvää. Myös kotiseudulle paluu tuntuu hyvältä. Etätyöt mahdollistivat muuton, vaikka työpaikkani sijaitseekin Helsingissä.”
Pää kylmänä tilakaupoille
Opinnoissaan kaupallisiin aineisiin keskittynyt Simula tykkää numeroista. Toisin kuin monet muut yksityismetsänomistajat hän laskee tarkkaan metsätalouden tuottoa.
”Olen myös innokas osakesijoittaja, oikeastaan osakepoimija, ja vertaan metsän tuottoa muiden sijoitusten tuottoon.”
”Ylihintaisten metsäpalstojen sijaan tarjolla on tuottavampiakin sijoituskohteita. Metsätilamarkkina käy nykyään todella kuumana. Ostotarjousta tehdessään kannattaa pitää pää kylmänä”, Simula neuvoo muita metsäpalstasta haaveilevia.
Hänen mielestään metsäasiantuntijoiden ja metsänomistajien pitäisi puhua enemmän metsätalouden kannattavuudesta.
”Nyt keskitytään liikaa hoitokuluihin ja unohdetaan, millaista kasvunlisäystä eri hoitotoimet tuovat.”
Neljän prosentin tuottotavoite
Omalla palstallaan Simula uskoo pääsevänsä neljän prosentin vuotuiseen tuottoon ja pitää sitä riittävänä suhteellisen pieniriskiselle sijoitukselle.
”Metsän hyvä tuotto muodostuu tilan järkevästä ostohinnasta ja oikeaan aikaan tehdyistä hoitotoimista. Ajallaan tehdyt metsänhoitotoimet parantavat myös metsän tuhonkestävyyttä”, Simula muistuttaa.
”Aktiivisen hoidon tulee painottua metsän kehityskaaren alkupäähän. Uudistamiseen pitää ryhtyä heti päätehakkuun jälkeen, sillä tuottavaa maata ei kannata pitää vajaatuotolla. Ensiharvennuksen jälkeen hoito helpottuu, mutta siihen asti pitää olla tarkkana. Jos pystyy tekemään itse hoitotöitä, kuten raivausta tai perkausta, se parantaa luonnollisesti kannattavuutta.”
Simula korostaa myös jalostettujen siementen ja taimien käyttämistä uudistamisessa. Ne nopeuttavat kasvua. Kannattavuutta voi parantaa myös lannoittamalla sopivia kohteita.
Myös suojelualueet voivat kohentaa yksityismetsätalouden kannattavuutta.
”Jos metsissä on suojeluun sopivia alueita, niille kannattaa hakea määräaikaista tai pysyvää suojelua. Suojelusta maksettavat korvaukset kannattaa ehdottomasti ottaa pois kuljeksimasta.”
Muutaman vuoden sisällä Simula toivoo löytävänsä toisenkin ostettavan metsäpalstan, jolla hän pääsisi itse käytännön metsätöihin.
”Mielelläni huhkisin raivaussahan kanssa metsässä ja näpräilisin ehkä myös pihkan, mahlan ja kuntan parissa. Metsää voi ja kannattaa hyödyntää monin eri tavoin.”
Puukauppojen kilpailutukset ja päätökset hoitotöistä Simula aikoo tehdä itse, koska hänen koulutuksensa antaa siihen hyvät valmiudet.
”Metsän ekologisissa ja monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa kuuntelen mielelläni sen puolen asiantuntijoita.”
”Reilun viiden vuoden päästä tälle metsälle voisi tehdä riittävän voimakkaan harvennuksen, jotta se jäisi päätehakkuuasentoon, ja ehkä kasvatuslannoituksen päälle”, Simula suunnittelee. Kuva: Maria MiklasAktiivinen opiskelija
Juhana Simula kiinnostui metsästä ammattina sen jälkeen kun hän alkoi miettiä, mihin hakisi lukion jälkeen opiskelemaan. Hänen lapsuudenperheessään ei ollut metsänomistusperinteitä.
”Halusin opinnoissani yhdistää luonnonvaroja ja kaupallista koulutusta. Pikkuserkkuni suositteli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa, enkä ole valintaani katunut.”
Opiskeluaikana Simula toimi aktiivisesti opiskelijajärjestöissä ja metsäylioppilaiden Uniforst-osuuskunnassa, joka välittää opiskelijoita metsäalan työpaikkoihin. Aktiivisuus opiskelijaelämässä oli etu myös omia työpaikkoja hakiessa.
”Parasta metsässä ja koko alassa on se, että puu on todella hieno ja monipuolinen raaka-aine ja käytännössä ehtymätön luonnonvara. Puusta voidaan tehdä perinteisiä puutaloja tai luoda jotain ihan uutta kuten vaikkapa akkujen raaka-ainetta.”
Metsäalan talousanalyysiä
Leipätyönään Juhana Simula on toiminut vuodesta 2019 lähtien OP Ryhmän metsäasiantuntijana. Hänen vastuullaan on muun muussa OP Metsäarvio -palvelun toiminta ja kehittäminen.
”Tiimini tarkastaa OP Metsäarvion julkisesta metsävaratiedosta luomat metsäarviot ja tekee niihin tarvittavat korjaukset. Osuuspankit käyttävät arvioita esimerkiksi metsien vakuusarvon määrittämisessä ja sukupolvenvaihdosten suunnittelussa.”
Vahvaa kiinnostusta talousasioihin osoittaa se, että Simula on töissä myös jyväskyläläisellä Lusto Metsävarainhoidolla. Vuonna 2016 perustettu osakeyhtiö etsii asiakkailleen metsätiloja ja vastaa myös niiden ammattimaisesta hoidosta metsänomistajan niin halutessa. Simula tekee talousanalyysejä erilaisista metsäkokonaisuuksista.
”Haluamme Lustossa tehdä metsästä houkuttelevan sijoitusvaihtoehdon muiden sijoitusten rinnalle ja pyrimme tuomaan metsänomistajuuden kaikkien suomalaisten ulottuville.”
Simula kannustaa metsänomistajia käyttämään sähköisiä palveluja. ”Avoin metsävaratieto tarkentuu koko ajan ja toimii jo tilatasolla.” Kuva: Maria MiklasPitää muistaa myös riskit
Paikkatiedon hyödyntämisestä innostunut Simula kannustaa metsänomistajia käyttämään digitaalisia työkaluja.
”Kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi avointa, maksutonta metsävaratietoa. Se on tilatasolla jo nykyisin aivan riittävän tarkkaa ja tarkentuu koko ajan.”
Kaikkiin sijoituksiin kuuluu riskienhallinta. Sitä ei pidä unohtaa metsänkään kohdalla.
”Kun ilmasto muuttuu, suomalaisiin metsiin pitää saada lisää riskinsietokykyä. Liian rajuja harvennuksia ei kannata tehdä. Puulajivalikoimaa kannattaa ehdottomasti laajentaa.”
”Tuntuu hurjalta, että kaksi kolmasosaa uudistettavista aloista menee vuodesta toiseen kuuselle. Kuusi sietää muita puulajeja heikommin kuivuutta ja kovia tuulia, ja heikentyneisiin kuusiin voi iskeä kirjanpainaja.”
Juhana Simula
Ikä: 28
Kotikunta: Seinäjoki
Ammatti: metsäanalyytikko
Koulutus: metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri (2020)
Metsät: Kuortaneella 10 hehtaaria kasvatusvaiheen metsää yhdessä palstassa
Perhesuhteet: sairaanhoitajapuoliso ja puolentoista vuoden ikäinen poika
Harrastukset: kolmen Saabin ronklaaminen, tennis, valokuvaus
Juhanan vinkit
1. Pidä pää kylmänä metsätilakaupoilla, älä maksa ylihintaa.
2. Tee tai teetä metsänhoitotyöt ajallaan etenkin taimikkovaiheessa.
3. Kuntoile itse metsänhoitotöissä, jos suinkin mahdollista.
4. Jos perhemetsässä on useampia omistajia, keskittäkää päätöksenteko sille, joka on kiinnostunut metsäasioista.
5. Tutustu metsäverotuksen kiemuroihin ja hyödynnä vähennykset.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2022.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
