Ensimmäinen riistanhoitaja suoritti ammattitutkinnon – "Ole halukas ja kiinnostunut tekemään riista-alasta itsellesi ammatti"
Vaikka opinnoissa ei ole läsnäolopakkoa, Skype ei korvaa paikan päällä käytyjä keskusteluja, pohtii opiskelija.
Mika Nevalainen (oik.) valmistui Suomen ensimmäiseksi riistanhoitajaksi muun muassa lehtori Kai-Eerik Nyholmin opetuksessa. Kuva: Lari LievonenRiista-alaan liittyviin opintoihin hakeutuvat mielellään opiskelijat, jotka haluavat syventää omaa metsästysharrastusta.
”Ole halukas ja kiinnostunut tekemään riista-alasta itsellesi ammatti, älä aloita opintoja vain metsästysharrastuksen laajentamiseksi”, kannustaa kuitenkin Suomen ensimmäiseksi riistanhoitajaksi valmistunut outokumpulainen Mika Nevalainen.
Viime vuoden tammikuussa ammattioppilaitos Riveriassa Joensuussa aloitti ensimmäinen ryhmä luontoalan ammattitutkinnon opiskelijoita, joilla oli tähtäimessä riistanhoitajan tutkinto.
”Aikoinaan Suomessa on ollut maineikas S.O. Lindgrenin riistanhoitajakoulu, mutta riistanhoitajan ammattitutkinnon voi suorittaa nyt ensimmäistä kertaa", kertoo lehtori Kai-Eerik Nyholm.
Suurin osa 20 hengen opiskelijaryhmästä valmistuu kesäkuussa. ”Koska kyseessä on aikuiskoulutus, aiempi osaaminen tunnustetaan. Se vaikuttaa jonkin verran valmistumisaikatauluun."
Nevalainen on kartuttanut osaamistaan käytännön töissä omassa yrityksessään, sillä hän tarhaa fasaaneja ja järjestää metsästysmatkailupalveluita.
Nyholmin kanssa he keskustelevat tutkinnon pakollisista osista, joihin riistantarhaus ei kuulu, ainakaan vielä.
”Näkisin, että riistantarhauksen tulisi olla osa tutkinnon pakollista osaa, jotta jokaisella opiskelijalla olisi ainakin perusteet hallussa. Työelämässä moni mahdollisista riista-alan työnantajista tarhaa riistaa. Heillä pitäisi olla varmuus siitä, että riistanhoitajan tutkinnolla töitä hakevalla olisi ainakin perusteet hallussa tarhauksesta”, Nevalainen pohtii.
Hän huomauttaa, että luontoalan ammattitutkinnoilla pitäisi olla selkeä ero. ”Erä- ja luonto-opas on suuntautunut selkeästi retkeilyyn ja eräelämään. Riistanhoitaja hoitaa riistan elinympäristöjä ja hallitsee eläinten tarhauksen.”
Suosituimpia riistanhoitaja-tutkinnon osioita ovat olleet metsästyspalveluiden järjestäminen ja eräruokien tekeminen. Vaativimmaksi osioksi Nevalainen nimeää lajintunnistuksen. Listalla on 140 lajia, monia muitakin kuin vain riistaeläimet. Tentissä oikein on saatava 80 prosenttia lajeista.
Riistanhoitajaksi opiskelu on monimuoto-opiskelua ilman läsnäolopakkoa, mutta ainakin Nevalainen kannustaa olemaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon läsnä. ”Ei Skype korvaa niitä keskusteluja, joita käydään paikan päällä.”
Seuraava ryhmä aloittaa opinnot elokuussa, haku opintoihin on jatkuva. Nyholmin mukaan ensimmäiselle kurssille haki yli 50 henkeä, opintoihin valittiin 20 opiskelijaa.
Muutama on lopettanut kesken ja muutama tullut heidän tilalle.
”Etäopiskelumahdollisuus madaltaa kynnystä hakeutua koulutukseen eri puolilta Suomea.”
Lue lisää aiheesta:
Tulevat riistanhoitajat aloittivat opintonsa tammikuussa Joensuussa
Riistanhoitaja
- Riistanhoitajan ammattitutkinto on luontoalan ammattitutkinto. Sen laajuus on vähintään 150 osaamispistettä.
- Osaaminen osoitetaan hyväksytyillä näyttötutkintojen suorituksilla. Koulutuksen voi suorittaa töiden ohella.
- Luontoalan ammattitutkinnon kaikille pakollinen tutkinnon osa on luonnon tuotteistaminen.
- Riistatalouden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa on riistanhoito. Valinnaisena tutkinnon osana tulee suorittaa joko metsästyspalvelun toteuttaminen tai riistan tarhaus tai molemmat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
