Uudet luonnonsuojelualueet kaventavat metsästysmahdollisuuksia – "Alueilla metsästettäväksi sallittujen riistalajien luettelon pitäisi olla esitettyä laajempi"

Kuva: Jukka Pasonen

Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla ollaan valtion maille perustamassa uusia luonnonsuojelualueita. Perustamisasetusten on tarkoitus tulla hyväksytyiksi ja voimaan mahdollisimman pian.

"Kyse ei ole varsinaisesti uusista alueista, valmistelussa toteutetaan jo aiemmin tehtyjä suojelupäätöksiä", sanoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi.

Valtio on hankkinut tai varannut alueet luonnonsuojelutarkoituksiin vuosikymmenten kuluessa. Niiden luontoarvoja on tähän asti suojeltu erilaisten suojeluohjelmien kautta.

Eteläisessä Suomessa valtion mailla sijaitsevalla luonnonsuojelualueella eläinten pyydystäminen, tappaminen ja hätyyttäminen ovat lähtökohtaisesti aina kiellettyä. Uusien suojelualueiden perustaminen tarkoittaakin metsästysmahdollisuuksien kaventumista.

Ministeriö hankkii metsästykseen liittyvistä tarpeista ja olosuhteista tietoja muun muassa keskustelutilaisuuksissa, joihin kutsutaan metsästysseurat, joilla on alueelle kohdistuva metsästysvuokrasopimus Metsähallituksen kanssa.

"Kun suojelualue perustetaan, eläinten tappamiskiellosta voidaan tietyin edellytyksin poiketa asetuksella", sanoo Korpi. Hänen mukaansa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa metsästysoikeudet tulevat olemaan varsin laajat.

Ympäristöministeriön muistion mukaan Pohjois-Karjalassa metsästys ollaan sallimassa 59 alueella 66 luonnonsuojelualueesta, jotka perustetaan valtioneuvoston asetuksella. Pinta-alana se vastaa 93:a prosenttia perustettavien suojelu-alueiden pinta-alasta.

"Näihin lukuihin on laskettu metsästys kaikessa muodossaan sisältäen tappamisoikeuden. Hirvenajo tulee olemaan kaikilla luonnonsuojelualueilla mahdollista Metsähallituksen luvalla, se ei sisälly näihin lukuihin", sanoo Korpi.

Asetusluonnokseen on kirjattu, että Pohjois-Karjalassa tietyillä alueilla saisi jatkossa metsästää hirveä, metsäjänistä, villisikaa, teertä ja metsoa. Näiden lisäksi haitallisten vieraslajien minkin, supikoiran ja kanadanmajavan pyynti sallittaisiin.

Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikön Ere Grenforsin mukaan sallittujen riistalajien luettelon tulisi olla kattavampi.

Esimerkiksi metsäjäniksen lisäksi rusakon pyynti tulisi sallia. Molemmat lajit ovat elinvoimaisia ja esiintyvät maakunnassa. Myös karhun, ketun, näädän ja varislintujen metsästyksen sallimista esittivät monet asetusluonnoksesta lausunnon jättäneet.

Laajemman lajiluettelon lisäksi Metsästäjäliitto haluaa estää metsästysalueiden pirstoutumisen suojelualueiden takia.

"Metsästysalueiden pirstoutuminen vaikeuttaa metsästystä, jos suojelualue halkaisee muuten yhtenäisen alueen. Erityisen paljon pirstoutuminen vaikeuttaa suurriistajahtia", sanoo Grenfors.

Hän pitää metsäkanalinnuista teeren ja metson metsästyksen sallimista tietyillä alueilla positiivisena. Pyyn rauhoittaminen taas on perusteetonta. "Vuoden 2019 riistakolmiolaskentojen mukaan pyykannat ovat jatkaneet alueella kasvua, ja ne lähestyvät paikoin jopa laskentahistorian huipputiheyksiä."

Grenfors antaa myönteistä palautetta myös ympäristöministeriölle luonnonsuojelualueisiin liittyvästä valmistelutyöstä.

"Maakunnissa tehty valmistelutyö ja metsästyksen huomiointi ovat matkan varrella kehittyneet. Liitto on vahvasti panostanut siihen, että metsästysseurat ovat olleet tietoisia käynnissä olevista hankkeista."

MTK-liitot tai metsänhoitoyhdistykset ovat olleet suojelualueiden perustamismenettelyissä mukana tuomassa maanomistajien näkökantoja esiin, kertoo MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen.

"Järjestön kanta on, että suojelualueen perustamisesta huolimatta metsästys pitäisi sallia laajasti. Metsästyksellä on voitava hillitä metsä- ja maataloudelle aiheutuvia vahinkoja sekä edistää liikenneturvallisuutta. Metsästys on myös keino ylläpitää luontoarvoja esimerkiksi pienpetopyynnillä."

Säädösvalmistelusta vastaa ympäristöministeriö yhdessä Metsähallituksen kanssa.