Kemeratukea jäi käyttämättä ennätyspaljon eli joka neljäs siihen varattu euro – syy voi löytyä puukaupasta

Kuva: Timo Filpus

Kestävän metsätalouden tukia (kemera) jäi viime vuonna käyttämättä ennätyksellisen paljon. Joka neljäs valtion kemeraan varaama euro jäi käyttämättä.

Puuntuotantoon oli varattu kemeravaroja viime vuonna 58,8 miljoonaa euroa. Metsäkeskuksen tilastojen mukaan niiden käyttö jäi 42,3 miljoonaan euroon.

Viime vuonna puuntuotannon kemeratukea kului yli 50 miljoonaa euroa. Silloinkin tukea jäi runsaasti käyttämättä.

Eniten tukea kuluu nuorten metsien kunnostukseen, korjuutukeen ja taimikon varhaishoitoon. Niiden osuus kemerapotista putosi viime vuonna yli 40 miljoonasta eurosta 34 miljoonaan euroon.

Metsäteihin käytettiin 4,6, suometsiin 2,2 ja terveyslannoituksiin 1,5 miljoonaa euroa. Luonnonhoitoon tukea kului 9,8 miljoonaa euroa.

Kemeravarojen käytön romahtaminen ihmetyttää, sillä nuorien metsien hoitorästit ovat tiedossa. Monin paikoin metsänhoitotyöt pitäisi kaksinkertaistaa.

Nyt työt eivät edenneet, vaikka niihin oli rahaa tarjolla. Tukea jäi käyttämättä 16,5 miljoonaa euroa, kun etenkin nuoren metsän hoito väheni. Niissä työsuorite putosi 155 929 hehtaarista 129 008 hehtaariin.

Yksi syy metsänhoitotöiden romahdukseen saattaa löytyä hyvin käyneestä puukaupasta. Se työllisti toimihenkilöitä, eikä vaatinut metsänomistajien taivuttelua kustannuksia aiheuttaviin kunnostushankkeisiin.

"Hyvä puukauppavuosi selittää kemeratöiden vähyyttä osaltaan. Metsäammattilaisten työaikaa käytettiin siihen enemmän", vahvistaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan puukauppa kävi tukkivoittoisena, mikä sekin vähensi nuorten metsien hakkuita ja hoitoa. Samaan suuntaan painoi hakkeen tuonnin raju lisäys.

Metsuritöitä vaikeutti lisäksi edelliseen vuoteen verrattuna aikaisempi talventulo ja myöhäisempi kevään tulo. Viitteitä on myös, ettei metsurityövoimaa välttämättä ole enää riittävästi saatavilla.

Oman lovensa aiheutti järeisiin tie- ja ojahankkeisiin keskittyneen Otso Metsäpalvelut Oy:n ajautuminen konkurssiin. Myös koronalla oli vaikutusta, sillä se vaikeutti hankkeiden läpivientiin tarvittavien kokousten pitämistä.

Pohjois-Suomen myrskytuhoalueilla metsänhoitoyhdistykset olivat täystyöllistettyjä myrskypuiden kanssa.

Suhteellisesti heikoimmin kemeratukea käytti Keski-Pohjanmaa, kun vertailukohtana oli edellisvuosi. Siellä tuen käyttö väheni lähes 40 prosenttia.

Noin neljänneksen tai enemmän tuen käyttö väheni myös Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.

Tiirolan mukaan vain Lappi sai puhtaat paperit edellisvuoteen verrattaessa. Myös Varsinais-Suomessa työsuoritteet pysyivät edellisvuoden tuntumassa.

Euromääräisesti suurimmat pudotukset nähtiin Etelä-Pohjanmaalla, missä kemeravarojen käyttö putosi lähes 1,3 miljoonaa euroa, sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kestävän metsätalouden rahoituksen ehdot ja työlajit pysyvät vielä tämän vuoden ennallaan. Rahaa puuntuotannon edistämiseen on käytettävissä 57,1 miljoonaa euroa.

"Nyt kannattaa panostaa erityisesti niihin työlajeihin, jotka ovat jäämässä tulevan metsätalouden kannustinjärjestelmän ulkopuolelle", Tiirola vinkkaa.

Kyseisiä työlajeja ovat kunnostusojituksessa ojien kaivamisen tukeminen ja nuoren metsänhoidossa pienpuun keräilytuki.

"Lähivuosina välttämättömät kunnostusojituskohteet ja rästiin jääneet nuoren metsänhoitokohteet kannattaa hoitaa nyt. Näitä hankkeita kannattaa kysellä omalta metsänhoitoyhdistykseltä."

Tiirola toivoo, että uusi tukijärjestelmä muuttaa taimikonhoidon jälkirahoitteiseksi ja määrävuosista vapaaksi ja sellaiseksi, ettei kantojen läpimittaa ja poistettujen runkojen määriä tarvitsisi kenenkään laskea.

"Suometsien hoidon kokonaisuus on myös merkittävä. Toivottavasti se edistää kasvupaikanmukaista ja kokonaisvaltaista suunnittelua, metsänhoitoa ja puunkorjuuta ja mahdollisimman vähällä byrokratialla."

"Kulotusta odottelen kovasti takaisin. Se lisäisi monimuotoisuutta ja aikaansaisi hyviä taimikoita", sanoo Tiirola.