MT:n Metsätutka: Joka kolmas metsänomistaja olisi valmis suojelemaan metsäänsä rahasta ‒ etelässä suojeluhalu pohjoista niukempaa

Metsän suojeluhalukkuus jakaa metsänomistajat.

MT:n kevään Metsätutkakyselyyn vastanneista metsänomistajista joka kolmas kertoi olevansa halukas suojelemaan osan metsästään, jos siitä maksettaisiin korvaus.

Vajaa kolmannes vastanneista piti suojelua mahdollisena vaihtoehtona.

Suurin osa vastanneista eli hieman yli kolmannes ei kuitenkaan suojelisi metsäänsä edes rahasta.

Monia metsänomistajia huolettaa EU:n lisääntyvä metsiä koskeva päätäntävalta.

EU on esittänyt muun muassa, että 30 prosenttia sen maa- ja merialueista tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä.

Metsänomistajien suojeluinto kasvoi sitä mukaa, mitä pohjoisempana metsätila sijaitsee.

Pohjois-Suomessa metsää omistavista lähes neljä viidestä oli joko halukkaita suojelemaan tai piti sitä ainakin mahdollisena korvausta vastaan.

Etelä- ja Järvi-Suomessa yli kahdelle viidestä vastanneesta edes raha ei kannustaisi suojeluun. Pohjoisessa vastaava osuus oli vain viidenneksen.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso on keskittynyt nimensä mukaisesti etelään, minkä vuoksi siellä metsää omistavilla on ollut paremmat mahdollisuudet vapaaehtoiseen suojeluun.

Vuoden 2020 syksyn lisätalousarviossa eduskunta myönsi ympäristöministeriölle 20 miljoonan euron lisämäärärahan käytettäväksi Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ely-keskusten alueilla metsien suojeluun.

Raha on käytettävissä vielä tämän vuoden loppuun saakka.

”Summa on kohdennettu yksityismetsiin. Yksityismaiden puolella on patoutunutta tarjontaa ja arvokkaita kohteita”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Schildt.

Naismetsänomistajat olivat kyselyn mukaan miehiä innokkaampia suojelemaan.

Naisissa lähes kolme neljästä vastanneesta antoi suojelulle vihreää valoa tai oli valmis harkitsemaan sitä. Miehissä vastaava osuus oli 59 prosenttia.

Suojeluhalukkuus kasvoi lisäksi hieman iän myötä.

45-vuotiaista ja nuoremmista vastaajista 29 prosenttia kertoi olevansa halukkaita suojelemaan. 45–59-vuotiaissa vastaava osuus oli 36 prosenttia ja 60-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa 34 prosenttia.

Tilakoon mukaan jaoteltuna suojeluun suhtautuivat myönteisimmin keskimääräistä pienempien eli alle 20 hehtaarin ja toisaalta keskimääräistä selvästi suurempien eli yli 100 hehtaarin metsätilojen omistajat.

Vastahakoisimmin suojeluun suhtautuivat maanviljelijät.

Heistä vain joka kymmenes oli halukas suojelemaan metsää korvausta vastaan, ja vajaa kolmannes voisi harkita asiaa. Yli puolet ei suojelisi metsää, vaikka siitä maksettaisiin korvaus.

Eniten suojeluintoa oli metsää omistavilla yrittäjillä. Heistä kaksi viidestä oli halukkaita metsän suojeluun ja vajaa kolmannes voisi harkita sitä.

Eläkeläismetsänomistajista ja palkansaajista kaksi kolmasosaa oli halukkaita suojelemaan tai harkitsemaan sitä.

Reilu kymmenes kyselyyn vastanneista ei ollut myynyt puuta viimeisen 10 vuoden aikana tai koskaan.

Heistä lähes kolmannes ei kuitenkaan halunnut suojella metsäänsä, vaikka siitä saisi rahaa.

Monilla metsänomistajilla esimerkiksi virkistysarvot tai metsätilan siirtäminen seuraavalle sukupolvelle saattaa painaa vaakakupissa rahaa enemmän.

Metso-ohjelman rahoitus laskee hieman tänä vuonna ja tulevina vuosina.

Ympäristöministeriön helmikuussa julkaiseman tiedotteen mukaan 96 000 hehtaarin suojelutavoite tullaan silti saavuttamaan vuonna 2025. Viime vuoden loppuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu jo 88 prosenttia.

Kymmenvuotisissa ympäristötukisopimuksissa ja luonnonhoitohankkeissa kirittävää on enemmän. 56 000 hehtaarin tavoitteesta oli viime vuoden lopussa saavutettu 68 prosenttia.

Metso-ohjelma jatkuu nykyisen ohjelmakauden jälkeen vuoteen 2030 asti osana elinympäristöjen ennallistamista ja hoitoa edistävää Helmi-ohjelmaa.

Kantar TNS Agri Oy:n toteuttamaan Metsätutkaan vastasi maaliskuun alkupuolella 552 suomalaista metsäomistajaa. Kyselyn virhemarginaali on 4,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.