Kimolan kanava kunnostettiin veneilykäyttöön – kanavaristeilyn kohokohta on, kun sulkuportti avautuu

Kippari Timo Joensuu istuu M/S Kavaljeerin ruorin takana ja ohjaa 55-paikkaisen matkustaja-aluksen Heinolan satamasta rautatietiesillan ali Jyrängönvirtaan.

Talotekniikkaan erikoistunut R.A. Wickholm Oy on tilannut henkilökunnalleen risteilyn Heinolasta Voikkaan Virtakivelle. Reitti tuli mahdolliseksi Kimolan kanavan avauduttua veneilykäyttöön viime elokuussa.

Laivan lipuessa saarien ohi toimitusjohtaja Anssi Lilja avaa firman tykypäivän ja kertoo läppäri apunaan yrityksen tilanteesta ja kehityskeskusteluissa esiin nousseista aiheista.

Vaativin osuus kanavan kunnostuksessa oli 4,8 metrin korkuisen vanhan uittotunnelin louhiminen ja lujittaminen. Kuva: Johannes Wiehn

Laivayrittäjä Kaj Nummelin juo kahvia pahvimukista ja katselee järvimaisemaa. Pari päivää aikaisemmin hän ajoi aluksensa Jyväskylästä Kouvolaan.

”Yhdeksäntoista ja puoli tuntia matkantekoa”, sanoo Nummelin, jolla on uskoa uuden vesireitin kysyntään.

Alus putputtaa tasaista 7,5 solmun matka­nopeutta Konniveden selällä. Se lähestyy Karhusaarta, jonka pystysuorassa jyrkänteessä olevasta kivikauden ajan kalliomaalauksesta pitäisi erottua hirven hahmo.

Reilu tunti ollaan ajettu, mutta kanavaristeilyn kohokohta, sulku ja tunneli, on vielä tunnin matkan päässä.

Vesireittiä Päijänteeltä Kymijoen kautta merelle puuhattiin ensimmäisen kerran 1800-luvun puolivälissä. Kimolan kanavan rakentaminen käynnistyi vuosisata myöhemmin, vuonna 1962. Käyttöön se vihittiin elokuussa 1966.

Kanavalla helpotettiin puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin.

Veneillä ei kanavaan ollut pääsyä, eikä yhteys merelle ollut enää mahdollinen voimalaitosten takia.

Yli viisi kilometriä pitkä Kimolan uitto­kanava yhdisti Kymijoen yläjuoksulla olevan Pyhäjärven Konniveteen. Kanavan itäpää oli Kouvolan Kimolassa ja länsipää Iitin Koskenniskassa. Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja lyhensi tuk­kien vesimatkaa lähes 30 kilometriä.

Pikkuhiljaa kumipyöräliikenne alkoi korvata puunkuljetuksessa uittoreittejä ja vesitien merkitys pieneni. Tukinuitto Kimolan kanavassa väheni 90-luvulla. Viimeiset puut kanavassa uitettiin elokuussa 2002.

Kanavaristeilyllä pääsee nauttimaan järvimaisemista parhaimmillaan. Kuva: Johannes Wiehn

Ohitettuaan Iitin Vuolenkosken kylän M/S Kavaljeeri alkaa lähestyä Kimolan kanavan länsipäätä. Konnivesi kapenee uomaksi, ja sitten edessä aukeaa viivasuora kanava irtokivireunuksineen.

Kimolan muuttaminen veneilijöiden käyttöön alkoi vuonna 2018. Pari vuotta kestäneiden töiden aikana kanavaa ruopattiin, ja siihen tehtiin veneliikenteen vaatimat eroosiosuojaukset. Käytön aikana penkka oli sortunut ja maata valunut kanavaan pitkin matkaa.

Palaveri loppuu ja tykypäivän viettäjiä siirtyy kansipaikoille eteen ja taakse. Osa piipahtaa keulabaarissa, jossa Eija Parkkinen tarjoilee virvokkeita ja voileipiä. Hän pyörittää kanavaristeilyn päätepisteessä olevaa Virtakiven saunaa mutta tuli avuksi tilausristeilylle.

”Kavaljeeri, suomalainen kuohuviini”, mainostaa teksti baaritiskin takana olevassa peilissä.

Laiva on rakennettu vuonna 1984 Lappeenrannassa Chymoksen edustuskäyttöön. Nimi tuli firman kehittelemästä kuohujuomasta. Neljä viime kesää Kavaljeeri on ollut Nummelinin omistuksessa ja liikennöinyt Päijänteellä.

”Nyt pitäisi tulla sisälle”, Nummelin huikkaa kannella maisemia katseleville matkustajille. Sulku lähestyy, ja kipparilla pitää olla esteetön näkyvyys eteen.

Kimolan kanavan korkea sulku tarjoaa nähtävää koko rahalla. Kuva: Johannes Wiehn

Reittiliikenne pääsee ohittamaan sulun kohdalla vapaa-ajan veneilijät, mutta syyskuussa odotuslaiturissa ei enää seiso huviveneitä. Heti kanavan avauduttua niitä oli jonossa kymmenittäin.

Kavaljeeri lipuu sulun sisälle. Portti sulkeutuu varoitusäänen säestyksellä. Kimolan kanavaa ohjataan etänä, komennot veneilijöille kajahtavat Vääksyn kanavalta.

Nummelin ja Joensuu kiinnittävät köydet liukuvaan laituriin, joka alkaa laskeutua veden mukana.

Alkuperäisessä kanavassa ei ollut sulkuja. Vedenpinnan tasasi kallionleikkaukseen rakennettu pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin kahdella 30 tonnin nippunosturilla. Padon jälkeen tukit syöksyivät 70 metriä pitkän kalliotunnelin läpi avokanavaan.

Kunnostustöiden yhteydessä nippunosturit purettiin ja tilalle rakennettiin venesulku, jonka sulutuskorkeus on 12 metriä.

Vedenpinta alkaa laskea. Betonin määrä ympärillä kasvaa. Tuntuu kuin olisi vajoamassa laajaan ja syvään kaivoon.

Sulkuporttien jyhkeys ja sulun korkeus alkavat paljastua kannella seisoskeleville.

”Onpa huikeaa, että kotikulmilla on tällainen”, toimitusjohtaja Lilja huokaa.

Kestää kaksikymmentä minuuttia, ennen kuin vedenpinta on laskeutunut ja sulkuportit siirtyvät hiljalleen sivuun. Edessä aukeaa tunneli, jonka päässä kimmeltää ilta-auringossa kylpevä vesi. Videoita kuvataan ja selfieitä otetaan, kun laiva matkaa pimeyden kautta valoon samaa reittiä kuin tukit aiemmin.

Kanava jatkuu vielä kolmisen kilometriä ja laajenee sitten ruovikoksi, jonka seasta lehahtaa harmaahaikara. Tuulihaukka lekuttelee metsän yläpuolella.

Pyhäjärven ylitys kestää pari tuntia.

Reitin loppupäässä oli vielä äskettäin kymmenittäin uittojohteiden kiinnityspaaluja, ”ukkoja”, jotka sukeltajat räjäyttivät pois ennen kanavan avaamista.

Kohdalla, jossa järvi muuttuu Hovinsaaren halkomaksi Kymijoeksi, rannalla näkyy vanha uittotupa ja sen edustalla uittopuomien rakenteita.

Vanha uittoreitti on saanut uuden elämän, mutta sen puunkuljetukseen liittyvä menneisyys muistuttaa vielä olemassaolostaan.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2021.

• Kimolan kanava avattiin veneliikenteelle elokuussa 2020. Sen kahdeksan metrin levyiseen sulkuun mahtuu noin 30 metriä pitkä alus. Kanavan yli kulkee kolme uutta siltaa, joiden alikulku­korkeus on 4,8 m. Vanhan Kimolan­lahden sillan alikulkukorkeus on 4 m.
• Kanavan myötä Kouvolaan pääsee veneellä 400 kilometrin päästä Piela­vedeltä. Vesi­yhteys kulkee sieltä Vesijärven, Päijänteen ja Ruotsalaisen kautta Heinolan Konni­vedelle ja edelleen kanavaa pitkin Iittiin ja Kouvolaan.
• Kesällä 2021 M/S Kavaljeeri liikennöi Virtakiven ja Vuolenkosken väliä syyskuuhun asti to, pe ja su. M/S Suomen Suvi risteilee Virtakiven ja Heinolan välillä 6.7.–29.7. ti, ke ja to. M/S Pyhä­järvi risteilee sekä Heinolasta että Vuolen­koskelta Kimolan kanavalle.
• Lisätietoja: paijanne-risteilythilden.fi, virtakivensauna.fi/2021/04/23/virtakiven-risteilyt-kesalla-202, heinolanlaivaosakeyhtio.fi

• 14.15 M/S Kavaljeeri lähtee Heinolan satamasta
• 15.25 Karhusaaren ohitus
• 16.00 Laiva saapuu Kimolan kanavan länsiosaan
• 16.10 Sulun sisällä
• 16.30 Sulkuportti avautuu
• 16.32 Alus jatkaa matkaa tunneliin
• 16.45 Kanavan itäpää
• 16.55 Ruovikkoalue loppuu ja Pyhäjärvi alkaa
• 18.35 Uittotupa ja uitto­puomeja
• 18.45 Perillä Virtakivessä